Maria Kaisa Aula: Lasten etu lisää kilpailukykyä

Mielipide 27.2.2011 12:01

Talouden kasvu ei enää riitä kertomaan kansakunnan vahvuudesta ja hyvinvoinnista. Hallitukset etsivät monipuolisempia mittareita. Tavoitteena on kansantuotteen kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin yhdistäminen.

Hyvinvointiin vaikuttavat sekä objektiiviset tekijät että ihmisten omat kokemukset. Onnellinen kansakunta on todennäköisesti myös taloudellisesti vahva ja selviytyy paremmin kriiseistä.

Pohjoismaiden, Baltian ja Ison-Britannian pääministerit tutustuivat ”pohjoismaiseen malliin” tammikuussa Lontoossa pääministeri David Cameronin aloitteesta. Pohjoismaat kiinnostavat, koska talouden kasvu on ollut vahvaa ja tasaista. Maat ovat toimintatavoiltaan joustavia ja innovaatioita tuetaan. Kansalaiset luottavat toisiinsa ja julkisiin instituutioihin.

Talouden kasvun yhtenä lähteenä on ollut naisten korkea osallistumisaste työmarkkinoilla työntekijöinä mutta entistä enemmän myös yrittäjinä ja johtajina. Myös yritysten hallitukset naisistuvat vähitellen, vaikkakin hitaasti.

Pohjoismaissa kaikille perheille tarkoitetut palvelut tukevat naisten ja miesten työssäkäyntiä sekä lasten hyvinvointia. Näistä tärkeimmät ovat perhevapaat sekä lasten päivähoito. Viime vuosina ovat kehittyneet myös joustavat, perheen valinnanvapautta korostavat ratkaisut. Työpaikoilla suhtautumistapa vanhempien vastuuseen on kohentunut. Parhaat yritykset ja työpaikat jopa kilpailevat perheystävällisyydessä.

Lasten hyvinvoinnin kansainvälisissä vertailuissa Pohjoismaat ovat olleet kärjessä. Näissä mittauksissa on arvioitu lasten objektiivista ja subjektiivista hyvinvointia, materiaalista vaurautta, terveyttä, koulumenestystä, perhesuhteita sekä riskikäyttäytymistä. Lapsia syntyy pohjoismaisiin perheisiin enemmän kuin muualla Euroopassa.

Väitän, että Pohjoismaat ovat vahvoja talouksia osaltaan juuri siksi, että tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet ja että lasten hyvinvointiin on investoitu. Hyvinvoivat, onnelliset tytöt ja pojat ovat myös paras tae pitkän aikavälin talouden kilpailukyvylle.

Osaaminen ei synny vain hyvistä matematiikan ja äidinkielen oppimistuloksista. Osaamista tukee myös luovuuden sekä lasten ja nuorten omien mielipiteiden ja osallistumisen arvostaminen. Pohjoismaat ovat tässä kärjessä.

Uusin lapsitutkimus on korostanut varhaisten vuosien merkitystä ihmisen hyvinvoinnin perustana. Varhaisten vuosien hyvä vuorovaikutus lapsen ja hänen hoivaajansa välillä tukee lapsen terveyttä ja toimintakykyä myös aikuisena. Vanhemmuuden taitoja sekä parisuhteiden jatkuvuutta kannattaa vahvistaa. Lapsen varhaisvuosiin investoimista suositteli myös OECD katsauksessaan Doing Better for Children (2009).

Entä jatkossa? Työelämän kilpailullisuus sekä työn rasittavuus lisääntyvät. Elinkeinoelämässä tavoitellaan 24/7-yhteiskuntaa, jossa kaikki palvelut olisivat avoinna yötä päivää. Mobiiliteknologia mahdollistaa työnteon aina ja kaikkialla. Tämä kehitys ei tue lapsen parasta. Uuden sukupolven kasvattamista ei voi hoitaa etätyönä.

Talous- ja elinkeinopolitiikan ratkaisut vaikuttavat lapsiin ja perheisiin. Usein ne jäävät arvioimatta ennen päätöksentekoa. Paras talous- ja elinkeinopolitiikka yhdistää työssäkäyvien isien ja äitien, lasten sekä työnantajien edun.

Lyhytnäköisellä politiikalla voidaan saada nopeita pikavoittoja mutta pitkällä aikavälillä pahoinvoivia lapsia, syrjäytyneitä nuoria sekä hajonneita perheitä. Se ei tue talouden kestävää kasvua.

Pohjoismaiden ulkopuolelta tänne katsotaan ihaillen. Osaammeko itse arvostaa saavutuksiamme? Lasten hyvinvointiin kannattaa jatkossakin investoida.

Kirjoittaja on lapsiasiavaltuutettu.