Mäntyranta: Kenelle annettaisiin yhteiskuntavalta?

SKnetin toimitus
Mielipide 3.7.2008 11:56

Mihin se johtaa, kun yrityksiltä vaaditaan asioita yhteiskuntavastuun nimissä? Kuuluuko esimerkiksi johtajalle huomauttaa, jos työntekijä ei ole ollut tehtaan jalkapallojoukkueen kotiottelussa paikalla?

Kysymys ei ole teoreettinen. Vielä 30 vuotta sitten Juuso Walden tarkisti Valkeakoskella Hakan kotiottelussa, olivatko konttorin väelle varatut paikat täynnä. Tämä on ymmärrettävää, jos tehtaalla on vastuu paikallisyhteisöstä. Länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita on vallan ja vastuun jakamattomuus.

Haluammeko me siis antaa yrityksille yhteiskuntavastuun lisäksi myös yhteiskuntavaltaa? Esimerkiksi minä en halua, koska kannatan demokratiaa. Maassamme on tehty valtava määrä työtä – ennen muuta vasemmiston ja keskustan voimin – jotta tämänkaltaisesta tavasta hoitaa asioita nimenomaan päästäisiin eroon. Juuri siksi vastuu sosiaali- ja työllisyyspolitiikasta on annettu julkiselle, demokraattisesti valitulle vallalle, jotta se ei olisi yritysten ja sitä kautta yksittäisten, hyvätuloisten ja yläluokkaisten ihmisten vallassa. Heidänkö käsiinsä esimerkiksi ne vasemmistolaiset, jotka vaativat Stora Ensolta ja Nokialta yhteiskuntavastuuta, haluavat politiikan jättää?

Vastuuta voi kantaa siitä, minkä suhteen voi tehdä päätöksiä. Yrityksen vallassa on tuottaa omistajilleen omistaja-arvoa – miten omistaja sen sitten määritteleekään – niissä rajoissa, joita yhteiskunta asettaa. Yrityksen yhteiskuntavastuu ei voi seurata muusta kuin näistä rajoista. Täällä yritysten kannattaa ottaa huomioon paitsi viranomaisten vaatimukset, myös kansalaisten asenteet.

Meillä yritys ei voi toimia ainakaan pitkään tavalla, jota kansalaiset eivät hyväksy. Jos kansalaiset eivät ole jostakin ongelmasta kiinnostuneita, yrityksetkään eivät ole, vaikka siitä pauhattaisiin kuinka. Hyvä esimerkki on Itämeri, joka on jo kauan tiedetty maailman saastuneimmaksi mereksi. Yritykset kiinnostuivat siitä vasta kun se alkoi kiinnostaa myös kansalaisia. Miksi juuri yritysten pitäisi olla barrikadilla, jos tavallista väkeä ei saa marssille millään? Jos poliittinen valta on passiivista, miksi yritysten pitäisi kantaa niiden hyljeksimä vastuu? Usein kuulee väitettävän, että tällainen näkökanta on kyyninen. Se hämmästyttää: kuinka demokratian kannattaminen voisi olla kyynistä? Pikemminkin kyynistä on yhteiskuntavastuulla käytävä kauppa.

Yhteiskuntavastuuta vaativat myös ympäristöasioiden nimissä liikkuvat järjestöt. Samaan aikaan ne itse rakentavat järjestelmiä, joiden tarkoitus nimenomaan on ottaa valta ilman vastuuta. Esimerkiksi WWF rakentaa liike-elämään omia sertifiointijärjestelmiään, joille on leimallista vallan keskittäminen ympäristöjärjestöille. Näissä järjestelmissä toimintatavan määrittely, valvonta ja ristiriitojen ratkaisu on keskitetty järjestöjen hallitsemalle elimelle. WWF ja Greenpeace kävivät viime keväänä vaikuttavan valtataistelun Forest Stewardship Council -metsäsertifiointijärjestelmän hallinnasta Suomessa. Käytännössä ympäristöjärjestöt hyväksyvät vastuunkannoksi vain sen, että tehdään niin kuin ne määräilevät. Esimerkiksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso kelpaa kaikille muille, mutta ympäristöjärjestöt kieltäytyvät kategorisesti kaikesta siihen liittyvästä yhteistyöstä.

Tällainen ei ole vastuunottoa vaan sen välttämistä. Ekologia on kaikkein helpoin osa kestävästä kehityksestä. Sille vaikeammalle osalle ei ole juuri ilmaantunut muita vastuunkantajia kuin liike-elämä.

Teksti Hannes Mäntyranta

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija.

SK 27/2008 (ilm. 4.7.2008)

Keskustelu

Hannes Mäntyranta osuus asioiden ytimeen. Kiitos mielipiteestä, joka valottaa yhteiskuntavastuukäsitteen väärinkäyttöä mielekkäällä tavalla.

Järjestöjen valta on hämäävää.
Kun Amnesty ja Greanpeace saavat virallisen aseman ja pystyvät määräämään asioista kuin ylimmät tuomarit, ollaan jo hukassa. Fortum ja kumppanit maksavat suojelurahoja, jotta saavat olla rauhassa.
Yhteiskuntavaltaa ollaan kyllä ottamassa, mutta vastuuta ei.Yhteiskunnan perusvastuut ovat:terveydenhuolto,koulutus,oikeuslaitos,
puolustuslaitos,yhteiskunnan tiedostojen ylläpito ja eläkejärjestelmät. Kulttuuri ja muut vähemmän tärkeät asiat hämärtävät vallan ja vastuun käsitettä, koska äänekkäimmät vallan tavoittelijat löytyvät niistä piireistä, vastuunkantajat taas muualta.