Maanteillä Orwellin aikaan

Profiilikuva
ajoneuvovero
Teksti
Antti Roine
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Tiemaksuja markkinoidaan autoveron ja käyttömaksujen korvaajana, mutta perinteisesti autoilun verotuksen keventäminen on merkinnyt autoilun kokonaisverotuksen koventamista.

Autoliiton alustavien laskelmien mukaan tiemaksu-uudistus tuplaa autoilun maksut. On tietysti hienoa, että valtion verotulot kasvavat. Ikävä kyllä näyttää siltä, että yhteiskunnan kehityksen kannalta tiemaksujen saldo jää pakkasen puolelle.

Käytännössä järjestelmä tarkoittaa, että kaikista automatkoista kerätään reaaliaikainen tietokanta, josta muun muassa Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan tiedustelupalvelut sekä terroristijärjestöt voivat seurata kiinnosta­vien suomalaisten liikkeitä. Tieto täydentää mukavasti kännyköiden seurannasta saatavaa tietoa.

Markkinointipuheet tiukasta tietoturvasta koskevat lähinnä amatöörejä, tietotekniikan ammattilaiset menevät, mihin haluavat.

 

Vähitellen järjestelmään yhdistetään nopeusvalvontaa ja muuta valvontaa, ja maksut ja sakot veloitetaan reaaliajassa ajajan pankkitililtä – auto pysähtyy, kun rahat loppuvat tai isoveli niin päättää.

Orwellin maailmassa ihmisiä kontrolloidaan jatkuvan seurannan, pakkokeinojen, sensuroinnin ja propagandan avulla. GPS-pohjainen tiemaksujärjestelmä on taas yksi askel tähän suuntaan.

Sen sijaan ajoneuvojen seurantajärjestelmä, joka aktivoituu onnettomuuden tai varkauden sattuessa, on tehty ihmistä varten ja tukee turvallisuutta ja yksityisyydensuojaa.

Ihmetystä herättää myös, miksi rakentaa kallis päällekkäinen ajokilometreihin perustuva järjestelmä nykyisen hyvin toimivan ja käyttökustannuksiltaan halvan järjestelmän päälle. Polttoaineiden verotukseen pohjautuva järjestelmä ottaa automaattisesti huomioon ajokilometrit ja suosii vähän kuluttavia ja ekologisia uusia autoja, aivan kuten nykyinen autoverotus. Tiemaksuihin perustuva järjestelmä sen sijaan suosii kalliita ja paljon saastuttavia autoja.

Suomen tiemaksujen vertailu muiden maiden maksuihin ontuu pahasti, koska suomalaiset autoilijat ovat kovien autoverojen muodossa jo moneen kertaan maksaneet teiden ja katujen rakentamiset.

Ruuhkamaksutkin kuulostavat aivan naurettavilta Suomessa. Joukkoliikenne sopii tiheästi asuttuihin maihin, mutta harvaan asutussa maassa joukkoliikenteen reitit yleensä alkavat ja päättyvät väärään paikkaan ja kulkevat väärään aikaan.

Suomessa autoilun kustannukset ovat jo ilman tiemaksujakin maailman kärkeä. Miksi ruotsalaiset liikkuvat halvemmalla?

 

Tiemaksutyöryhmän ehdotukset ovat tietysti loogisia, koska kehitysvaiheessa olevan seurantateknologian kehittäminen ja rakentaminen tuo työtä muun muassa Nokian tehtaille. Se on tietysti hyvä asia – kiinalaisten kannalta.

Reaaliaikainen paikkatiedon seuranta tulee vähitellen kaikkiin kulkuvälineisiin, mutta miksi suomalaisten veronmaksajien pitäisi olla maksumiehinä tässä kehitysprojektissa? Meillä on Olkiluodossa jo riittävästi kokemusta koekaniinin roolista.

Tässä vaiheessa viisainta on parantaa työllisyyttä ja laittaa rahat rappeutuvan tieverkoston parantamiseen. Tiemaksuja kannattaa harkita uudestaan vasta, kun kansalaisten valvonnan ja seurannan pelisäännöt on määritelty lainsäädännössä ja laitteiden hinta ja toimintavarmuus ovat kunnossa.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, uskallammeko elää vapaina vai haluammeko sitoa myös tavalliset lainkuuliaiset kansalaiset yhteiskunnan elektroniseen valvontapantaan. 

Kirjoittaja on tekniikan tohtori.