Insinööri ei osaakaan kaikkea

Kolumni: Insinöörikoulutusta näyttää vaivaan jonkinlainen kokonaisuuden tajun puute, kirjoittaa Tiina Raevaara.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Tiina Raevaara
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun maailmalla tapahtuu jotain uutta, sosiaalinen media täyttyy tee se itse -asiantuntijoista. Tällä hetkellä keskustelijat esittelevät epidemiologista osaamistaan. Vähintään joka kolmas somekeskustelija väittää ymmärtävänsä koronaviruksen käyttäytymistä paremmin kuin vaikkapa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koulutetut asiantuntijat.

Lähtökohtaisesti on tietenkin hyvä asia, että ajankohtaiset aiheet kiinnostavat. Joskus oma terve järki riittääkin pitkälle: tehokkainta ruohonjuuritason työtä viruksia vastaan on käsien huolellinen peseminen ja kotona pysyminen sairastumisen sattuessa kohdalle.

Viime vuoden sisällä olen alkanut kiinnittää huomiota termiin, jolla jotkut maallikot perustelevat argumentointiaan. He puhuvat ”insinöörijärjestä”. Insinöörejä he monesti ovatkin, mutta insinöörijärkeen he vetoavat keskustellessaan vaikkapa ilmastonmuutoksesta tai elonkirjon eli biodiversiteetin vähenemisestä.

Insinöörijärkeensä vetosi esimerkiksi keskustelija, joka pohti, onko hyönteisissä tärkeämpää lajien määrä vai yksilöiden määrä, ja päätyi ratkaisuun, että yksilömäärä on tärkeämpi.