Suljettu lobbariloosi

Mediakolumni 04.05.2018 06:00
Heikki Vento

Vaikuttajaviestinnän tekijät tappelevat elintilasta Suomen ahtailla markkinoilla, mutta yhdestä asiasta lobbarit ovat samaa mieltä: he haluavat itselleen puolivirallisen aseman, joka toteutettaisiin perustamalla viranomaisen ylläpitämä lobbarirekisteri.

Rekisterin kannattajat kehuvat sen vahvistavan demokratiaa, valmistelun moniarvoisuutta ja avoimuutta. Hyviä tavoitteita, mutta lobbarilista voi johtaa päinvastaiseen lopputulokseen.

Suomi on pieni ja avoin yhteiskunta, jossa perustuslaki takaa kaikille yhtäläisen sananvapauden. Maassa on itsenäinen, monipuolinen ja laadukas media. Journalistit, järjestöt ja edunvalvojat pääsevät helposti poliitikkojen, johtavien virkamiesten ja muiden vaikuttajien pakeille.

Rekisteristä haaveilevat eivät lobbaa omaksi vahingokseen. Lopputuloksena voi olla loosi.

Jäsenyys olisi vip-kortti päättäjien pakeille eduskuntaan, ministeriöihin ja virastoihin. Järjestelystä saattaisivat kärsiä tiedotusvälineet, kansalaisliikkeet ja tavalliset ihmiset.

 

Innokkaimpien kannattajien väite, että rekisteri varmistaisi asioiden monipuolisen ja avoimen käsittelyn, on hämmästyttävä. Lobbauksen tavoitteena ei ole tiedonvälitys tai kilpailijoiden pyrkimysten esittely, vaan oma ja toimeksiantajan etu.

Lobbarille tieto on keino vaikuttaa päättäjiin ja ohjata julkista keskustelua. Tiedot salataan, jos se on pyrkimysten kannalta tarpeellista.

Lobbaajille maksetaan hankkeiden edistämisestä. Kaikki muu on perimmäisen tavoitteen kannalta toisarvoista.

 

Mediakin vaikuttaa päätöksentekoon. Toivottavasti kuitenkin niin, että se julkistaa kaiken olennaisen tiedon, jonka perusteella yleisö voi tehdä arvioitaan. Journalistilla kaikki tieto on lainassa.

Virallisella rekisterillä on ikävä kaiku. Lobbareilla pitää olla samat oikeudet kuin muillakin, mutta ei enempää. Demokratiassa on varottava jakamasta erioikeuksia.

Lobbareilla on alan yhdistyksen Procomin ylläpitämä vapaaehtoinen rekisteri. Se on kelvollinen järjestely, jossa on samoja piirteitä kuin Julkisen sanan neuvostossa.

Molemmat ovat alansa sisäisiä apparaatteja. Vastuullinen toimija voi hakeutua niiden jäseneksi.

Heikki Vento

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Sisältö