Lipponen: Aluepolitiikkaan saatava uusi linja

SKnetin toimitus
Mielipide 13.6.2008 11:22

Suomen aluerakenne on muutoksessa. Maa uhkaa jakautua kahtia etelän keskusten kasvaessa ja etenkin Itä-Suomen tyhjentyessä. Aluepolitiikkaa tehdään silti yhä kaatuvia rakenteita pönkittäen.

SK netti julkaisee katkelmia Paavo Lipposen kolumnista, joka julkaistaan tämän viikon Suomen Kuvalehdessä (SK 24/2008, ilm. 13.6.2008). Voit kommentoide tekstiä tässä blogissa.

Suomen väestö on tämän vuosisadan puoliväliin mennessä keskittynyt Etelä-Suomen kasvukolmioon. Näin uskoo Pohjoismaisen aluepoliittisen tutkimusinstituutin Nordregion alkuvuodesta julkistama demografinen ennuste.

Helsingin, Tampereen ja Turun seutuja yhdistävät pääliikenneväylien ympärille kehittyvät kasvukäytävät. Muu Suomi näyttää Nordregion 2050-kartalla tyhjältä.

Vain Lahden seutu kytkeytyy suoraan etelän kasvualueeseen. Se selittyy oikoradalla ja moottoritiellä, jotka ovat luoneet vahvaa dynamiikkaa aluerakenteeseen muun muassa investoinneilla logistiikkaan.

Oulun seutua tuskin erottaa Nordregion tulevaisuudenkuvassa. Oulu varmasti puolustaa paikkaansa teknologiakeskuksena, mutta ennusteen mukaan sen ympärille ei synny kasvualuetta.

”Suomi repeää”, parkaisee Kunta-lehden 10/2008 kansi. ”Yhä useammat seudut ovat ahdingossa ja seuraava taantuma voi kiihdyttää keskittymistä entisestään”, lehti pelottelee ymmärrettävästi Nordregion ennusteen valossa.

Lehden haastattelemat tutkijat Timo Aro ja Sami Moisio kertovat väkiluvun jo laskeneen 1975-2006 peräti 51 seudulla.

Tutkijoiden mukaan Suomi ”repeää hitaasti”.Kroonisesti taantuvia seutuja ovat Itä-Lappi, Kehys-Kainuu, Koillis-Savo, Pielisen Karjala ja Tornionjokilaakso, jotka ovat menettäneet yli 30 prosenttia asukkaistaan. Huonosti on mennyt myös Joutsan, Sisä-Savon, Juvan, Keuruun ja Jämsän seuduilla.

Aluepolitiikkaa harjoitetaan nyt kiinteässä yhteydessä EU:n yhteiseen aluepolitiikkaan tukijärjestelmineen, mikä on johtanut kansallisen aluepolitiikan hämärtymiseen.

Onko Suomen alueilla tulevaisuutta ja millä keinoilla? Nykymenoa Itä-Suomi tyhjenee perusteellisesti Nordregion ennusteessa.

Maaseutu tyhjenee väestön ikääntymiseen, ja keskukset ovat liian heikkoja. Venäjän puutullien tapaiset takaiskut syventävät Itä-Suomen putoamista. Lääkäreiden kesärekrytoinnista näkee kiinnostuksen heikkenevän toimintaan metropoli-Suomen ulkopuolella.

Toisenlainen kehitys on mahdollinen: Pohjoisessa Barentsinmeren energiavarojen hyödyntämiseen tarvittavat valtavat työmaat huoltotarpeineen ja liikenneyhteyksineen sekä turismin kehittäminen tarjoavat mahdollisuuksia, joskin työvoimaa on tuotava yrityksiin etelästä ja ulkomailta.

Itä-Suomessa turismi on vielä mitätöntä potentiaaliin verrattuna. Erilaiset venäläisille suunnatut palvelut voivat pitää aluetta elävänä.

Lahden seudun menestys osoittaa hyvien liikenneyhteyksien merkityksen. Itä-Suomi on kytkettävä nykyistä paljon tiiviimmin metropolialueeseen niin tie-, rautatie- kuin lentoliikenteelläkin. Tähän suuntaan kuuluu Helsingistä itään suuntautuvan moottoritien ja rautatien rakentaminen mahdollisimman pian. Infrastruktuurin kehittäminen vaatii ylimääräistä panostusta nykyisiin suunnitelmiin verrattuna.

Itä-Suomen alueilta voidaan odottaa omiakin vastauksia vääjäämättömään näkymään. Kuntarakenteen muutos etenee liian hitaasti, esimerkkinä Kuopion seutu, jossa tunaroidaan lupaavalta yliopistokeskukselta tulevaisuus. Samoin Joensuun seudulla ja Etelä-Karjalassa ollaan yhä juntturassa.

Kouvolan seudun esimerkki toivottavasti saa Kotkan ja Haminan päättäjät lämpiämään lopultakin ulospäin. Koko Kymenlaakson kattava kaupunki olisi sopivan realistinen utopia tässä erinomaisessa asuinympäristössä.

Teksti
Paavo Lipponen
SK 24/2008 (ilm. 13.6.2008)

Keskustelu

Ajatukset ovat oikeansuuntaisia.
Porkkanat:verovapaudet,työnantajamaksujen helpotukset,valtion investoinnit ratoihin ja teihin,viisumivapaudet venäjälle.
Onko SDP mukana.

Pelkkiä lillukanvarsia
Anteeksi vain, mutta pityi tulla ihan kasvimaalta kesken teetauon kommentoimaan. Kuinka aluepolitiikka on näin hataraa, vaikka oikein koulutettuja henkilöitä on sitä hoitamassa.Minulla on noin kymmenen teesiä, joilla saatais ratkaiseva ero koko Suomen tulevaisuudelle. Ne joille olen kertonut, pitävät hyvinä, mutta mahdottomina, kun ei niin ole ennenkään tehty.

Teesi 1
Pääkaupunki muutetaan Jyväskylään 20-30vuoden siirtymäajalla päätöksestä. Hallinnon siirtyessä Helsingin pattitilanne rakennusmaasta jne laukeaa täysin. Kauppa ja muu yksit saa jäädä Helsinkiin jos haluaa.
Suuret kansainväliset arkkitehtikilpailut luovat uusia furturistisia hallinto- ja asumiskaupunginosia Jyväskylän koskemattomaan ympäristöön – ei ole tilasta pulaa.

Hallinnon on tämä päätös helppo tehdä, sehän koskee vain heitä itseään ja siirtymäaika takaa henkilökohtaisten intressien vaikutuksen. Koko Suomen aluepolitiikka saa sellaisen potkun, että siitä puhutaan ympäri maailmaa.

Hei toimikaa, älkää lässytelkö pikkujuttuja.

Irma Ajanta-Karvonen

Teesi numero 2
Työvoimahallinto maksaa jokaiselle työttömälle ilmoitukset paikallislehdessä. Työtön voi esitellä osaamistaan ja koulutustaan. CV:n laadinnassa autetaan. Kuva mukaan.Yhteystiedot ja aika jolloin vastaa puhelimeen klo 8-16 esim. Tätä tuttavat hymähtelee ja naureskelee – ei tuu onnistuun, ihmisoikeuksien vastaista, yksilönsuoja… mmm mmm . Kokeilkaa edes haluaako kukaan työtön täten töitä. Näinhän se työnantajakin ilmoituksia laittaa. Aluksi ei pakollista vaan vapaaehtoinen kokeilu. Please tehkää jotain.

Irma Ajanta-Karvonen

Kuntien yhdistyminen
Luvataan valtuutetuille bonusraha hyvistä päätöksistä. Jos/kun kuntatalous on kuralla ilman parempaa näkymää, annetaan hyvästä liitospäätöksestä bonuksena kahden valtuustokauden kuvitteelliset kokouspalkkiot puhtaana käteen. (Myydään kuntaneuvoksen titteleitä alennuksella – ei ei nyt olin ilkeä).

Irma Ajanta-Karvonen

Hei Paavo
kun minä nyt olen ainoa kommentoija, niin eikö ylhäinen asema kestä vastata, vai miten nää politiikan kiemurat menee? Irma

Paavo Lipponen ilmoittaa kirjoituksensa lähdökodiksi Kunta -lehden artikkelin, mutta laajempi esitys aiheesta löytyy Tieteessä tapahtuu -lehdestä 3-4/2008.

Mielestäni tätä aluepolitiikan kehitystä on maassa setvitty viimeiset vuosikymmenet kuin konsanaan uutta muoti-ilmiötä yliopiston kehittämistä kuluneen kymmenen vuoden sisällä. – Kumpaisestakaan ei ota tolkkua eikä valmista näytä syntyvän.