Lillrank: Meillä on Mozart

SKnetin toimitus
Mielipide 8.2.2008 11:49

”Koulussa oppimani Suomi-kuva on valheellinen ja vahingollinen”, arvioi Teknillisen korkeakoulun professori Paul Lillrank kolumnissaan.

”Meillä on Mozart, Beethoven, gotiikka, Shakespeare, modernismi ja Adam Smith. Suomi on osa eurooppalaista kulttuuria sijaiten läntisen kristikunnan koillisessa nurkassa, jossa olot ovat ankarat. Euroopan rajamaa ei ole jaksanut luoda paljoakaan omaa, mutta on imenyt, omaksunut ja soveltanut vaikutteita nopeasti. Meillä on pohjoista mytologiaa, goottilaisia kivi- ja tiilikirkkoja sekä tuontiraaka-aineista tehtyjä piirakoita.

Antti Chydenius ajatteli samoja asioita samoihin aikoihin kun Adam Smith. Sibelius sävelsi kansallisromanttisia teemoja kuten Tšaikovski, Grieg ja Mahler. Meillä omaksuttiin ensimmäisten joukossa puhelin ja parlamentaarinen demokratia. Alvar Aalto liitti arkkitehtuurin modernismin valtavirtaukseen. Meillä on pohjoismainen hyvinvointivaltio ja matkapuhelinjärjestelmä. Sosiaaliset ongelmat ovat samoja kuin muillakin kaltaisillamme mailla.

Maapallolla Suomi on osa Eurooppaa yhtä lailla kuin Rajasthan on osa Intiaa. Kulttuurinen välimatka lännen aavikoilta etelän tamilialueille on suurempi kuin Pohjolasta Välimerelle. Pieni provinssi kuuluu laajempaan kokonaisuuteen, jonka yhteydessä se esiintyy maailmalla. Mutta alueilla on itseriittoinen käsitys omasta ainutlaatuisuudestaan.

Koulussa oppimani Suomi-kuva on valheellinen ja vahingollinen. Ruotsi-Suomea ei ole koskaan ollut. Suomi ei ole milloinkaan pärjännyt omillaan muuta kuin metsän keskellä piilopirteissä. Aitoa ja alkuperäistä täällä ovat vain kivet ja kalliot. Suomi selviää vain olemalla avoin ja vastaanottavainen.

Tietoyhteiskunnan myötä on levinnyt suuruudenhullu käsitys Suomesta innovaatioiden ihmemaana. Innovaatiojärjestelmän arkkitehdit kuvittelevat, että tuosta vaan polkaistaan vientituotteita maailman äimisteltäväksi. Mutta miten osaisi myydä innovaatioita, ellei osaa niitä ostaa? Innovaatiotaloudessa ei voi olla vientiä ilman tuontia. Innovaatioyliopisto on ideageneraattori vain jos se on kuunteluasema ja kansainvälinen kohtauspaikka.” (Ote kolumnista SK 6/2008)

Oletko samaa mieltä kirjoittajan kanssa?

Keskustelu

Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus. Mitä enemmän Suomen menneisyydestä tiedetään sitä ilmeisemmäksi on käynyt, että tämän alueen asukkaat ovat olleet ainakin 2000 vuotta tiiviissä kanssakäymisessä lähes koko Euroopan alueen kanssa, jopa sen ulkopuolelle on ollut yhteyksiä.
Olisi tärkeää myös oikaista myytti Suomen jättämisestä yksin viime sotien aikana.

Jos Ruotsi-Suomea ei olisi ollut olemassa, kuinka sitten
Suomalaisuus-aatteen edistäjät sekä Suomen Perustaja
Isät ovat Ruotsinkielistä Sivistyneistöä ?

Koko Suomi-kuva- käsite on oire jostain tosi pahasta kompleksista. Pienen kansan on jatkuvasti pidettävä melua olemassaolostaan jotta muut eivät unohtaisi sitä. Meidän pitää myös koko ajan korostaa maamme ”länsimaalaisuutta”; yhteiskuntaelämämme on lähinnä sekoitus preussilaista autoritaarisuutta ja slaavilaista kieroilua, eikä ranskalainen tai britti pitäisi sitä kovinkaan länsimaalaisena. Lisäksi Suomi-kuvaan kuuluva käsitys maamme jonkinlaisesta erinomaisuudesta on täysin valheellinen- kiiltävien brosyyrien valokuvista on tarkasti rajattu pois köyhyys, välinpitämättömyys ja näköalattomuus jotka kuuluvat oleellisena osana nykyiseen arkeemme. Emme ole innovoivia vaan tylsiä. Tylsyys kuristaa tätä kansaa pakkopaidan lailla- siksi me innostumme hirveästi aliälyisten julkkisten aliälyisistä tempauksista ja aviosotkuista. Suomen todelliset kasvot voi nähdä Helsingin rautatieasemalla minä tahansa perjantai- tai lauantai-iltana, umpikännissä heiluvissa teineissä ja heitä paimentavissa työhönsä tympääntyneissä vartijoissa. Espooseen muuttanutta intialaista tietoliikenneinsinööriä taas ilahduttaa varmaan kovasti kuunnella ratikassa juoppojen käsityksiä hänen ihonväristään.