Kysymys wlan-yhteyksien avoimuudesta synnyttää keskustelua

Karri Kokko
Mielipide 1.4.2009 16:00

Turun hovioikeuden eilisen päätöksen mukaan naapurin langattoman verkkoyhteyden ja sen tukiaseman käyttö ilman lupaa on laitonta, vaikka yhteyttä ei olisikaan suojattu. Osa verkon käyttäjistä pitää tuomiota oikeana, kun toisten mielestä päätös on käsittämätön ja kertoo tuomioistuinten asiantuntemattomuudesta.

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr) arvostelee Turun hovioikeuden päätöstä Yle Uutisten haastattelussa. Useat laitteet hakevat automaattisesti lähimmän verkon, ja Kasvin mukaan päätös asettaa myös laitteiden maahantuojat hankalaan asemaan.

Wlan-verkon tukiaseman luvaton käyttö voidaan estää suojauksella. Oikeuden mukaan suojaamatta jättäminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että tukiaseman käyttö olisi jokamiehenoikeus.

Kuten kaikki netin käyttäjät tietävät, suojaamattoman tukiaseman kantama ulottuu kerrostalossa yleensä ainakin naapurihuoneistoihin.

Helsingin Sanomat kysyi lukijoidensa kantaa siihen, tulisiko naapurin suojaamatonta wlan-yhteyttä saada käyttää vapaasti. Keskiviikkona iltapäivällä HS.fi:ssä julkaistuun kyselyyn oli tullut reilut kymmenentuhatta vastausta, joista 47 prosenttia antoi kyselyyn myönteisen ja 53 prosenttia kieltävän vastauksen. Lievä enemmistö vastaajista oli siis hovipoikeuden päätöksen kannalla.

Sivuston käynnistämässä keskustelussa kantoja esiteltiin puolesta ja vastaan. Toisten mielestä yhteyden avoimuus on signaali, joka kehottaa yhteyden käyttämiseen, kun taas toisten mielestä jokamiehenoikeus ei ulotu toisen hankkimaan ja maksamaan verkkoyhteyteen.

Keskustelu

Ei kai se ihan jokamiehen oikeus ole? Ulkopuolinen käyttäjä kun hidastaa yhteyden nopeutta.
Hyvien tapojen mukaista olisi kysäistä (koputtaa) niin, että langattoman nettiyhteyden omistaja voisi hyväksyä tai hylätä yhteyden käyttöluvan. Toiminnallisuus voisi olla yhteysohjelmassa. Yhteyden omistaja voisi laittaa oletusarvoisesti yhteytensä avoimeksi tai suojata yhteyden käytön vain itselleen.

Nythän voi vahingossa käyttää lähistöllä olevaa avointa langatonta verkkoa ja siten rikkoa lakia. Vai onko se laitteisto- tai ohjelmistovalmistaja, joka lakia rikkoo jos yhteys automaagisesti muodostuu?

Kyllä osaa naapuri olla tyhmä, jos ei suojaa verkkoaan!
Ja milläs menet todistamaan, että sinulla on lupa, jos naapuri viikon kahden päästä kieltää antaneensa suullisesti luvan ja tekee sinusta ilmoituksen poliisille!

Minulla on niin vanha tämä modeemi, etten osaa sitä suojausta asettaa, kun ei mistään löydy käyttöohjeita.

En tiedä kuinka laajalle signaali kantaa, mutta kaikki halukkaat voivat sitä siis käyttää

Ketarainen: Ei tarvitse todistaa jos asian voidaan hoitaa ohjelmallisesti. Verkon havainnut voisi lähettää kysymyksen voiko verkkoa kayttää ja verkon omistaja sitten klikkaa OK, kun sattuu koneensa avaamaan. Ennen sitä ei verkkoa voisi käyttää. Tästähän sitten jäisi molempien koneiden lokeihin merkinnät hyväksynnästä. Luulisin. En siis ole mikään verkkoguru.

On kyllä vähän huoletonta jättää verkkonsa avoimeksi. Ajelin kotimatkalla kylän läpi ja verkkoja näytti olevan runsaanlaisesti. Ainakin 20. Mutta kakki olivat suojattuja. Hyvin on oppi perille mennyt. Aika pitkälle tuntuivat verkot yltävän. Vähintäinkin useita kymmeniä metrejä. Oma wlan-verkkoni ulottuu öpaut 100 metrin päähän. Suojattu sekin.

Taas kävi niin, että oikeus päätti asiasta ymmärtämättä asiasta mitään. Avoin tukiasema mainostaa olemassaoloaan ympäristöön. Jos tukiaseman ei ole tarkoitus olla avoin, sen voi piiilottaa, jolloin se ei tätä tee.

Tälläinen päätös tekee suurimmasta osasta tavallisia läppärin käyttäjiä rikollisia. Monet tietokoneet muodostavat välittömästi yhteyden parhaan avoimen wlan tukiaseman kautta kun ne avataan. Kuinka moni normaali käyttäjä tietää minkä tukiaseman kautta heidän liikenteensä kulkee.

^
Täysin samaa mieltä. Itsekin olen usein vahingossa ollut naapurin verkossa, kun koneeni on jostain syystä vaihtanut siihen enkä ole asiaa tarkistanut.

Tuntuu, että näistä tietotekniikkaan liittyvistä säädöksistä päättävät ihmiset, joilla ei ole asiasta mitään ymmärystä. Tämä päätös ennemminkin asettaa ”tavallisen” netinkäyttäjän alttiiksi turhille syytöksille kuin suojelee tämän oikeuksia.

Saako siis lainata naapurin autoa, jos hän on unohtanut virta-avaimen paikalleen?

Entä jos naapurin verkkoa lainataan rikoksen tekemiseen ilman lupaa?

Odotinkin, koska joku nostaa tämän autovertauksen esille. Jos asiaa haluaa yksinkertaistaa tarpeettomalla tavalla, niin vertaus toimii. Juu, ei saa lainata naapurin autoa jos virta-avain on paikoillaan.

Mutta miksi pitäisi verrata naapurin netin käyttöä auton lainaamiseen, kun se ei selvästikään ole siihen verrattavissa? Kuten tässä keskustelussa on jo nostettu esille, niin nettiä voi lainata vahingossa, mutta autoa ei. Kritiikki on kohdistunut lähinnä siihen, että päättäjät eivät ymmärrä kaikkea asiaan liittyvää eikä niinkään siihen, että toisten netin käyttäminen olisi tosi jees.

Entä jos esimerkiksi naapuri tekee tietämättäsi tietomurron tietokoneesi kautta ja levittää esimerkiksi viruksia tietokoneesi kautta, eli tekee tietokoneellasi rikoksia? entä jos sinut lavastetaan syylliseksi? Myös tietomurrot naapurin koneelle ja tietokoneella oleviin yksityisasioihin ovat rikoksia.

Satu: Rikoksen tekeminen on rangaistavaa Suomessa http://www.finlex.fi periaatteilla, mutta tarvitseeko rikoksen välineeksi hyväksyä luvaton verkon käyttö ja sotkea siten syyttömien ihmisten elämää?

Ja mitenkähän viranomaiset mahtaisivat valvoa suojaamattoman verkon käyttöä? En ole mikään guru näissä asioissa, mutta voisin kuvitella, ettei se olisi ihan yksinkertaista.

Netta: miten Internet rikoksia voisi mielestäsi vähentää? kuinka reagoisit, mikäli tietokoneesi kautta tehtäisiin rikoksia ja yksityisasioihisi tehtäisiin tietomurtoja? entä mikäli sinut lavastettaisiin rikokseen?

Kuten sanoin, en ole mitenkään erityinen ekspertti, mutta luullakseni netin aktiivinen valvonta olisi käytännössä melko hankala toteuttaa. Voisin myös kuvitella, että esimerkiksi oikeusjutut suojaamattoman verkon kautta tehdyistä rikoksista jäävät aika vähäisiksi.

Minusta reaktio noissa yllämainituissa tapauksissa olisi aika itsestäänselvä, liittyi juttuun tietokone tai ei. Pointtini oli jo aikaisemmin ennemminkin se, että jos jotain tällaista tapahtuisikin, kuinka se Internetin ihmeellisessä maailmassa todistettaisiin?

Oleellista lienee asia, jonka Nimi M. Erkki tuossa totesi: avoin tukiasema on avoin, kunnes se on piilotettu. Tämä on periaatteellinen kysymys, jota oikeus ei liene punninnut ollenkaan. Jos siis käyttää toisen avointa yhteyttä, lähtökohtaisesti se on tarkoitettu avoimeksi kaikille. Käyrärannan havainto tukee myös tätä: useimmat on suojattu, joten niitä ei ole muiden tarkoitus käyttää.
Oikeus ei todellakaan tunnu tietävän, mistä se päätti.
Autovertaus virtalukossa olevine avaimineen on huono. Kyse on yleisen käytännön mukaan varastamisesta. Avoimeksi jätetty yhteys on totutun mukaisesti jätetty avoimeksi kaikille. Toivottavasti päätös muuttuu korkeimmassa oikeudessa. Onko jo annettu valituslupaa asiasta? Ennakkopäätöstä tästä kaivataan.

Netta: Internetin kuluttajana hyväksytkö tietomurrot tietokoneellesi ja yksityisasioihisi, ihmisten lavastamisen rikollisiksi ja rikosten tekemisen tietokoneesi kautta? mikä olisi siis itsestäänselvä reaktiosi?

Eiköhän se nyt ole aika itsestäänselvää, etten sitä hyväksy, eikä varmasti moni muukaan.

Olen tässä nyt pariin otteeseen yrittänyt nostaa esille sitä, että kuinka näitä mahdollisia rikkomuksia voitaisiin valvoa? Itse en tiedä, kuinka se voisi käytännössä toteutua ja minua kiinnostaisi ennemmin keskustella siitä.

Kuten Karri Kokon kirjoituksesta käy ilmi, osa pitää päätöstä oikeana, osa taas todisteena hovioikeuden kokemattomuudesta koko asian suhteen. Taidan henkilökohtaisesti kallistua jälkimmäiselle kannalla – siksi, etten osaa kuvitella, miten tuota verkon käyttöä voitaisiin tehokkaasti valvoa, EI siksi, että hyväksyisin verkon luvattoman käytön.

Keskustelun aiheena lienee siis kuinka oheista epätoivottua ilmiötä voidaan myös vähentää ja ennaltaehkäistä valvonnan lisäksi? suurin osa Internetin kuluttajista eivät liene teknikkoja. Siksi on mielestäni mielekästä, että kommentteja on sekä tekniikan alan osaajilta, oikeusviranomaisilta, että ihan tavallisilta kuluttajilta. Ja että ihmisiä neuvotaan Internetin käytössä ja juridiikassa.

Miten sitten, mikäli tietokonetta käytetään rikollisesti ja oheinen on vaikea näyttää toteen. Voitaisiinko oheista järjestelmää ja palveluita jotenkin kehittää ja neuvoa kuluttajia suojaamaan verkkoaan? voisiko vaihtoehtoisia ratkaisuita olla paljon esitettyjen kahden vaihtoehdon lisäksi? ihan yhtenä esimerkkinä, että verkkoyhteyden omistaja antaa teknisen kyselyn kautta luvan lainata verkkoaan siten, että oheinen tallentuu lokitietoihin. Ja oheinen ei olisi mahdollista ilman lupaa.
Ihan kuten esimerkiksi ladattaessa uutta ohjelmaa tietokoneelle on kysymys hyväksynnästä.

Siten verkon lainaaminen normaaliin käyttöön olisi eri asia kuin rikollinen käyttö ja oheinen olisi helppo todentaa teknisesti ja verkon luvaton käyttö olisi rikollista. Ihan yksi ehdotus keskusteltavaksi. Ideoita on varmaan vaikka kuinka paljon.

Internet on kohtuullisen uusi asia, joten eikö ole mielekästä, että turhien vastakkainasetteluiden sijaan kehitetään yhteistyössä mielekkäitä järjestelmiä? sekä teknisesti, oikeudellisesti että asiakasmyönteisesti.