Kunnanjohtaja Markku Forss: Suomalaisia kuntia ei voi rakentaa yhden mallin mukaan

Mielipide 1.5.2011 09:00

Suomessa uudistetaan ensi vaalikaudella kuntalakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Kysymys kuuluu: Mille kuntakäsitykselle rakennamme lainsäädännön, kun kuntien autonomia on hajautunut ympäri laajaa maakuntaa?

Suomalaista kunnallishallintoa on kehitettävä erilaisten kuntien ja siten myös erilaisten kehitys- ja palvelutarpeiden mukaan. Kunnallishallintoa ei ole järkevää organisoida samalla tavoin maaseudulla ja kaupungeissa kuntakoosta ja rakenteista piittaamatta.

Vastaus kuntahallinnon kehitykseen ei löydy siitä, että kaikki alueet määritellään kasvukeskuksiksi – eikä siitäkään, että palvelut ja hallinto keskitetään maakuntakeskuksiin tai tehdään pakkoliitoksin isoja laaja-alaisia kuntia.

Suomi on laaja; maa on polarisoitunut sekä alueiden välillä että alueiden sisällä. Yksilölliset arvot ovat voimistuneet: lähiön asukas Kotkan Karhuvuoressa samaistuu espoolaisen lähemmin kuin Hurttalan kylään Miehikkälässä.

Heikoimmista kuitenkin halutaan huolehtia, mikä on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Mihin yhteenkuuluvuus pysähtyy ja solidaarisuus lysähtää?

Sekin on tosiasia, että julkinen talous on ajautunut pitkäkestoiseen kestävyysvajeeseen väestörakenteesta ja finanssikriisistä johtuen. Tämän korjaamiseen tarvitaan vahvaa ja vakaata kasvua pitkälle ensi vuosikymmenelle. Jos ongelmia yritetään ratkaista kunnallisveron korotuksilla, kansalaisten eriarvoisuus vain kasvaisi, joka taas toisi monia epäsuotuisia ilmiöitä yhteiskuntaan ja yhteisvastuullisuus vähenisi entisestään.

Kunnallishallinnon ongelmia ei myöskään ratkaista julistamalla koko pääkaupunkiseutu metropoliksi ja laatimalla metropolilaki. On hyvä muistaa, että jo tänään pienissä kunnissa todellinen päätöksenteko tapahtuu kuntien yhteistyöelimissä seudullisesti ja maakunnallisesti.

Ristiriitaista on lainsäädännön perustuminen oletukselle, että kunnallinen päätöksenteko tapahtuu enimmillä osin peruskuntien tasolla valtuustossa – tästä on eriydytty maaseudulla selkeästi. Etelä-Kymenlaakson alueella monet kunnalliset palvelut tuotetaan jo seudullisesti tai alueellisesti.

Miehikkälän kunta hankkii kaikki kunnalliset palvelut Virolahden kunnalta, alueen muilta kunnilta tai kuntayhtymistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa lukuun ottamatta.

Paras-lain täytäntöönpanon jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista kuitenkin vastaisi yhteistoiminta-alue. Esimerkiksi Miehikkälän kunnalla ei museotoimen ja yleishallinnon neljän henkilön (asuntosihteeri, toimistosihteeri, puhelinvaihteen hoitaja ja kunnanjohtaja) lisäksi ole muuta henkilöstöä kansalaiskuntana. Kaikki muu henkilöstö on yhteistä jonkin muun kunnan tai kuntayhtymän kanssa.

Jo nyt kuntapalveluita tuottaa kuntalaisille yhä monilukuisempi tuottajajoukko oman kunnan, muiden kuntien ja kuntayhtymien ohella. Päätöksentekofoorumeita on paljon, enemmän ja vahvempia kuin oma valtuusto.

Toivottavasti hyväksymme myös lainsäädännössä kuntakentässä tapahtuneet tosiasialliset muutokset, luontaisen kehityksen ja arkielämän lainalaisuudet. Uudessa kuntakäsityksessä tulisi ymmärtää kuntien erilaisuus koon, sijainnin, kehitysvaiheen, rakenteen ja mahdollisuuksien suhteen.

Lainsäädännön ja normien suhteen tulisi luopua yhtenäiskuntatavoitteesta ja antaa mahdollisuudet erilaiselle kehitykselle. Meidän tulisi myös hyväksyä se, että kaikki palvelut eivät ole jokapäiväiseen arkeen liittyviä lähipalveluja. Esimerkiksi erikoiskaupan palveluita voidaan hakea kauempaakin.

Aiheesta lisää

Juhani Nummela: Kuntien tilinpidon ”enronit” – kenen on vastuu, missä on moraali? (Suomenkuvalehti.fi 31.3.2011)

”On väärä signaali vaieta kuntien synkästä tilasta vaalien alla” (Suomenkuvalehti.fi 25.3.2011)

Kuntaministeri Tapani Tölli joutui tunnustamaan: Kuntien talous on pahasti kuralla (Suomenkuvalehti.fi 7.10.2010)

Moni kunta on sukeltanut jo liian syvälle – kuntatalous on luultua huonommassa tilassa (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)

”Jos kunnille säädetään vielä uusia tehtäviä, ihmettelenpä todella” (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)

Ministeriö kuntien ahdingosta: ”Osa kunnista ei näytä pystyvän tekemään säästöpäätöksiä” (Suomenkuvalehti.fi 29.9.2010)

”Kuntien tulopohja pettänyt jo vakavasti” – Helsingin tilanne ”kestämätön” (Suomenkuvalehti.fi 28.9.2010)

Kartta: Näissä kunnissa on taloudellinen kriisi, täällä menee hyvin (Suomenkuvalehti.fi 24.9.2010)

Kuinka suuri on osuutesi kotikuntasi velasta? Katso lista (Suomenkuvalehti.fi 17.9.2010)