Kuka maksaa verot, kun robotit tekevät työt?

NÄKÖKULMA: Yksinkertaiset ja rutiininomaiset työt ovat jo kovaa vauhtia katoamassa, kirjoittaa Roope Uusitalo.
Mielipide 20.6.2017 15:51
Roope Uusitalo
Suomen Kuvalehti

Esa ja Vesa ovat töissä tukkukaupan varastossa. Miesten tehtävänä on pakata kauppiaitten tilaamat tavarat trukkilavoille ja siirtää ne jakelurekkaan.

Esa ja Vesa ovat kohta entisiä varastomiehiä. Jatkossa logistiikkaketju hoituu automaattisesti ja Esan ja Vesan työt tekee robotti. Sama robotti korvaa myös iltavuoron kollegat ja hoitaa homman myös kesälomalla ja sunnuntaisin. Ilman lisiä.

Tilanne on hankala ex-varastomiesten kannalta, koska trukinlavojen täyttäjien paikat katoavat samaan aikaan myös kilpailevista firmoista.

Melkein yhtä hankala tilanne on yhteiskunnan kannalta. Esa ja Vesa maksavat pienistä varastomiehen palkoistaankin neljänneksen veroa. Lisäksi työnantaja maksaa melkein saman verran eläkemaksuja ja muita pakollisia vakuutusmaksuja.

Jatkossa nuo rahat pitäisi kerätä jostain muualta. Oikeastaan rahaa tarvitaan aikaisempaa enemmän, jos Esalle ja Vesalle ei löydy pikaisesti uutta työpaikkaa.

Olisiko siis reilua, jos robotilta perittäisiin veroja?

Jos robotti vie työt, eikö sen pitäisi maksaa myös verot. Olisiko siis reilua, jos robotilta, tai ehkä sen omistajalta, perittäisiin veroina sama summa, mitä robotin korvaamat työntekijät ovat veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina maksaneet.

Muutenhan verotus vääristää ihmisten ja koneiden välistä kilpailua, vieläpä ihmisten tappioksi.

Robottien verollepanoa on esittänyt esimerkiksi Microsoftin perustaja ja yksi maailman rikkaimmista miehistä, Bill Gates. Gatesin mukaan verottamalla robotteja voitaisiin hidastaa työpaikkojen katoamista ja helpottaa työpaikkansa menettävien sopeutumista työelämän muutoksiin.

Robotit tuhoavat aidosti työpaikkoja. Daron Acemoglun ja Pascual Restrepon tuoreen Robots and Jobs -tutkimuksen mukaan jokainen uusi teollisuusrobotti tuhoaa keskimäärin kuusi työpaikkaa.

Samalla robotit alentavat palkkatasoa, mikä toisaalta hiukan parantaa ihmisten kilpailukykyä ja lopulta työllisyyttä. Nettovaikutukseksi jää silti noin kolmen työpaikan tuhoutuminen yhtä uutta teollisuusrobottia kohti.

 

Toisaalta robotit ovat vain yksi osa pitkässä teknisen kehityksen prosessissa. Moottorisaha ja traktori tuhosivat maa- ja metsätaloudesta varmasti enemmän työpaikkoja kuin robotit koskaan tuhoavat teollisuudesta.

Syy on yksinkertainen. Moottorisahojen ja traktorien yleistymisen aikaan maataloudessa oli enemmän työllisiä kuin teollisuudessa on koskaan ollut.

Moottorisahoja tai traktoreita ei kannattanut eikä kannata verottaa, koska niillä oli keskeinen rooli toisen maailmansodan jälkeisessä työn tuottavuuden kehityksessä. Työn tuottavuuden kasvu taas on ylivoimaisesti tärkein selitys elintason kasvulle.

1990-luvun puoliväliin asti työn tuottavuus kasvoi tasaisesti noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2008 jälkeen tuottavuuden kasvu on käytännössä pysähtynyt kokonaan.

Ihmisen ja koneen välisen kilpailun lopputuloskaan ei vielä ole selvä.

Työn tuottavuus kasvaa, jos ja kun työntekijöillä on käytössään enemmän ja entistä parempaa teknologiaa.

Jos tuottavuuskasvun toivotaan käynnistyvän uudestaan, teknisen kehityksen hidastaminen sitä verottamalla taitaa olla huonoin mahdollinen ajatus.

Toisaalta ihmisen ja koneen välisen kilpailun lopputuloskaan ei vielä ole selvä.

Koneet ovat varmasti parempia voimaa tai kestävyyttä vaativissa tehtävissä. Koneilla on ihmiseen verrattuna myös ylivoimainen muistikapasiteetti, laskentateho ja päättelykyky. Nykyiset koneet alkavat myös selviytyä ihmistä paremmin sekavista nopeaa reagointia ilman tarkkoja ohjeita vaativista tehtävistä kuten autolla ajamisesta.

Työllisyyden kannalta teollisuusrobotteja suurempi muutos olisikin kauppojen kassojen ja rekkakuskien korvaaminen koneilla.

 

Ihmiset ovat kuitenkin edelleen keskimäärin parempia sosiaalisia taitoja, luovuutta tai intuitiota vaativissa tehtävissä. Tällaisten taitojen merkitys työelämässä on kasvussa jopa kognitiivisten taitojen kustannuksella.

PISA-tutkimusten mittaamista laskevista osaamistrendeistä huolestuneiden suomalaisten kannattaisi ehkä olla vielä enemmän huolissaan siitä, miten suomalainen koulujärjestelmä onnistuisi kehittämään taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan vielä silloinkin kun jokaisen kännykästä löytyvä tietokone osaa ihmistä paremmin vieraita kieliä ja matematiikkaa.

Sitä paitsi koneet tuskin ihmistyötä korvaavat. Sen sijaan ne saattavat sitä muuttaa.

Yksinkertaiset ja rutiininomaiset tehtävät ovat jo kovaa vauhtia katoamassa. Sama voi tapahtua vaikeille mutta koodattavissa oleville tehtäville.

Etlan muutama vuosi sitten tekemän skenaarion mukaan esimerkiksi kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijoiden ammatit kuuluvat uhanalaisimpien ammattien joukkoon.

 

Huoli työn katoamisesta robottien ja automatisaation vuoksi on todennäköisesti ennenaikainen. Sen sijaan joidenkin töiden häviäminen on todennäköistä. Samalla tuottavuuserot eri työntekijöiden välillä voivat kasvaa.

Verottajan kannalta verotettavien työtulojen katoamista suurempi huoli on verotettavien tulojen keskittyminen entistä harvemmille.

Robottivero ongelmaa tuskin ratkaisee. Kiinteistöverojen ja muiden omaisuusverojen kiristäminen voivat osittain korvata katoavaa palkkaveropohjaa

Jos tuottavuuserot kasvavat ja suuret palkkatulot kasautuvat entistä harvemmille, voi aikaisempaa progressiivisempi tulovero olla ainoa realistinen vaihtoehto. 


Kirjoittaja Roope Uusitalo on Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori ja talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja.