Koulusurmat laittavat vauhtia lukijoihin ja toimituksiin

Profiilikuva
koulusurmat
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Millaisia ikäviä uutisia haluat lukea – jos minkäänlaisia?

Tämä oli taas niitä päiviä. Koulusurma on uutinen, jonka uskon pysäyttävän jokaisen.

Toimitukset – myös meidät – se pysäytti miettimään, mitä tästä Saksan tapauksesta voi ja pitää kertoa.

On selvä, että tapahtuma pitää raportoida, koska hyssyttelemällä asiat harvoin menevät parempaan suuntaan. Mutta tarvitaanko minuuttiaikatauluja, pohjapiirroksia – tätä tapahtumaa seurattiin jälleen kuin formulakisaa kierros kierrokselta. Alkaa haiskahtaa sellaiselta julkisuudelta, jota nämä surmaajat haikailevat. “Katsokaa, näin sen toteutin, pistäkää paremmaksi.”

Stakes on listannut, millainen julkisuus koulusurmatapauksissa on hyvästä tai pahasta.

Millaista informaatiota te, hyvät SK:n sivujen käyttäjät, kaipaatte tällaisessa tilanteessa?

  • Pitääkö seurannan olla intensiivistä uhrilukujen ja käänteiden raportointia?
  • Oliko tämä tärkeä uutinen, päivän tärkein kenties? Tänäänhän hallitus myös vetäytyi eläkekiistassa, joka sekin on merkittävä uutinen ja koskettaa suomalaisia lähemmin.
  • Haluatteko lukea tapahtumien uudet käänteet aina uutena juttuna vai päivitetäänkö uudet käänteet vanhaan juttuun? Tässä Saksan tapauksessa oli tarjolla makaaberia huumoria: ensin julkaistaan juttu “Saksan ampuja saatu kiinni”, sitten “Saksan ampuja kuollut”
  • Millaisia kuvia tapahtumapaikalta ja tekijästä tarvitaan?

Kun pöly laskeutuu – ja nykyisessä uutisrytmissä se laskeutuu nopeasti – jäljelle jää kysymys: mitä uutta tai rakentavaa koulusurmista voi enää kertoa? Juttuja terveydenhuollosta, juttuja siitä, kuinka nuorilla menee, juttuja aselaeista…

Ja jos vastaus on “ei mitään uutta”, pitäisikö olla hiljaa.