VIIKON LEHTI NÄKÖISLEHTI ARKISTO Tilaa
Kirjaudu Viikon lehti Näköislehti Arkisto
  • Kotimaa
    • Kaikki
    • Politiikka
    • Talous
    • Hän
    • Ukkola
  • Ulkomaat
    • Kaikki
    • Eurooppa
    • Amerikka
    • Lähi-itä
    • Afrikka
    • Aasia & Tyynimeri
  • Mielipide
  • Kulttuuri
    • Kaikki
    • Elokuva
    • Kirjat
    • Teatteri
    • Musiikki
    • Kuvataide
  • Tiede
    • Kaikki
  • Blogit
    • Kaikki
    • Americana
    • Hupparihörhö
    • Kirjailijan päiväkirja
    • Kirjeitä Trumpille
    • Kuvien takaa
    • Kyrö
    • Mediaansekaantuja
    • Megafoni
    • Rouva Koiviston Päiväkirja
    • Taivaan tähden
    • Tarinoita tieteestä
    • Vaalitarkkailija
    • Vallan Mahotonta
    • Vuorikoski
KirjauduLähetä uutisvinkki
Lähetä uutisvinkki Seuraa meitä Ohje Tilaa
22/2019
Kohtaamiset
  •  WhatsApp
  •  Sähköposti
  •  LinkedIn

Koulujen toimintakulttuuri kaipaa demokratisoimista

Puheenvuoro 30.05.2019 15:40
mikko hiljanen, matti rautiainen

Demokratia on ennen muuta elämäntapa, yhteisöllinen valintamme. Sen kehittäminen kuuluu kaikille tasa-arvoisesti. Olisiko aika ottaa tämä ajatus viimein vakavasti ja ottaa lapset ja nuoret mukaan, ennen kuin on liian myöhäistä?

Kevään kahdet vaalit ovat nostaneet nuorten vaikuttamisen ja äänestämisen yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, eikä syyttä. Vuoden 2014 EU-vaaleissa vain kymmenen prosenttia suomalaisnuorista käytti äänensä. Alhaisen äänestysinnon ja nuorten asenteiden välinen suhde on paradoksaalinen: suurin osa nuorista suhtautuu positiivisesti EU:hun, vaikkeivät äänestä vaaleissa.

Kahtalaisuus on nuorten yhteiskuntasuhteen leimaava piirre yleisemminkin. Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnallisten tietojen taso on kärkipäätä maailmassa, mutta osallistumistaidot ja -into puuttuvat. Toisaalta maaliskuussa julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan ja vaikuttamiseen sekä usko erilaisiin vaikuttamisen keinoihin ovat kasvussa.

Yhteistä viime aikojen tutkimuksille näyttääkin olevan vastakohtien samanaikainen esiintyminen. Nuoret näkevät tulevaisuuden yhtä aikaa sekä positiivisena että negatiivisena. Edustukselliseen demokratiaan luotetaan, mutta samalla oma vaikuttaminen suuntautuu siitä pois. Mistä tämä kertoo?

 

Euroopassa ollaan huolissaan polarisaatiosta, epädemokraattisten voimien kasvusta. Euroopan neuvosto on määritellyt 20 demokratiakompetenssia, osaamisaluetta, joiden avulla voi tarkastella yhteisöjen toiminnan demokraattisuutta. Pääviesti on, että demokratia on kaikkien asia. Sitä pidetään yllä ja siihen kasvetaan yhdessä toimimalla.

Miltä suomalainen koulu näyttää näiden 20 osaamisalueen valossa? Pureuduimme asiaan kuluvan kevään aikana suomalaisille lukiolaisille tehdyssä tutkimuksessamme. Kysyimme, miten lukioissa käsitellään yhteiskunnallisia asioita ja kuinka nuoret voivat vaikuttaa asioihin omassa lukiossaan. Yli 3 200 vastauksen perusteella voidaan sanoa, että käsittely on opettajajohtoista ja perustuu tietoihin taitojen ja aktiivisuuteen kannustamisen kustannuksella. Vastauksista käy ilmi, että usein tai hyvin usein opiskelu tapahtuu oppikirjojen avulla (yli 82 prosenttia vastaajista) tai siten, että opiskelijat tekevät muistiinpanoja opettajien luennoidessa (75 %). Harvoin yhteiskunnallisia aiheita käsitellään antamalla päätäntävaltaa opiskelijoille, esimerkiksi niin, että he ehdottavat itse käsiteltäviä aiheita (12 %) tai määrittelevät käytettävät opiskelutavat (11 %).

 

Vastaukset henkivät yksintekemisen kulttuuria. Näyttää siltä, että koulu ei tarjoa yhteiskunnallista kasvupintaa nuorille, joiden kiinnostuksen kohteet ja vaikuttamisen tavat ovat muutoksessa. Tähän kuiluun tulisi kiinnittää huomiota. Muuten vaarana on, että nuoret eivät kasva demokraattiseen elämäntapaan ja polarisaatio syvenee.

Yksilöille tarjotaan nykyisin erilaisia elämäntaparemontteja. Koulut kaipaavat demokratiaelämäntaparemonttia – toimintakulttuurin demokratisoimista ja asioiden yhdessä tekemistä. Se merkitsisi oppilaiden ja opiskelijoiden päätösvallan lisäämistä ja kanavia erilaisille tavoille olla ja vaikuttaa yhdessä. Jos lapsi ei voi kokea kuuluvansa aktiivisena ja arvostettuna yhteisöön, hän etsii muita keinoja ja kanavia omalle äänelleen.

 

Kirjoittajat toimivat opettajankouluttajina Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

Mainos

Siirry lukemaan mainosartikkelia
Mainos

Siirry lukemaan mainosartikkelia
Avainsanat
äänestäminen, demokratia, koulu, nuoret, politiikka
Sisältö
Pääkirjoitus Opettaja on kesälomansa ansainnut – ja sen jälkeen työrauhan. Jussi Eronen
Eurooppa Raudanluja ulkokuori särkyi ja pääministeri Theresa May puhkesi kyyneliin.
Viikko lyhyesti Torilla tavattiin, Sichuanista löytyi valkoinen panda ja antisemitismi nousee Saksassa.
Kotimaa Osallistumisaste on pudonnut jo alle vähimmäistavoitteeksi asetetun 85 prosentin rajan. Valtaosan rintasyöpien seulonnoista tekee Terveystalo.
Amerikka Yhdysvaltain politiikan umpisolmu tiukkenee. Demokraatit syyttävät Trumpia, mutta myös puolueen oma liikkumatila alkaa olla vähissä.
suoraan sanoen Sitran mukaan nostamalla päästöveroja ja laskemalla tuloveroa pelastetaan työllisyys, talouskasvu ja ilmasto.
Eurooppa Ukrainan Volodymyr Zelenskyi nimitti hallintoonsa ystäviään tuotantoyhtiöistä ja sen johtoon oligarkin asianajajan. Hän haluaa uusia myös parlamentin pikaisesti.
Tiede Nuorten kannabiksen käytöllä on haittavaikutuksia, joista pojat kärsivät tyttöjä enemmän.
media Hyvästi nimimerkit, sanoi Hesari – nettikeskustelu ei silti muutu asiallisemmaksi.
Näkökulma Venäjän pysyminen Euroopan neuvostossa on Suomen etu. Hanna Ojanen
Polkom Eurovaalien äänikuningas Heinäluoman luottamus on metritavaraa. Pekka Ervasti
Vaikea valinta Mitä yhteistä on viagralla, männyllä ja mansikalla? Kaikki ovat jäätelömakuja.
Taistelu EU:sta alkaa Eurovaalit syvensivät unionin kahtiajakoa. EU-vastainen radikaalioikeisto sekä EU-myönteiset vihreät ja liberaalit vahvistivat kaikki asemiaan.
Heidät valittiin Äänikuningas Heinäluoma, nestori Torvalds, kuopus Huhtasaari: Suomesta valittiin 13 europarlamentaarikkoa. Jos brexit toteutuu, parlamenttiin nousee neljästoista suomalainen.
Hitaasti puhdasta Saksa teki kunnianhimoisen energiakäänteen, ja kansa riensi asentamaan aurinkopaneeleita. Päästöt vain eivät ota laskeakseen.
Pedofiilien jäljillä Maaliskuussa paljastui viiden suomalaismiehen pedofiilirinki. Lapsipornosivustojen määrä kasvaa jatkuvasti. Poliisi ei ole kuitenkaan voimaton.
Kun demarit ja keskustapuolue ryvettyivät Noppa-juttu 1980-luvulta jäi Suomen historiaan yhtenä suurimmista korruptioskandaaleista. Rikoksista epäiltiin maan ylimpiä poliitikkoja. Juttua tutkineiden poliisien hyllyttämisen jälkeen tuuli kääntyi.
Paraabelin huipulla Mikko Kuoppala on raptähti Pyhimys ja suuren levy-yhtiön tuotantopäällikkö.
Kuvataide & ihmiset Susanne Gottbergin maalaukset elävät pintansa edessä.
ukkola Kenenkään ei tarvitse olla köyhän asialla, koska köyhiä ei enää ole.
jyvät & akanat Hautaustoimisto on kylän elävin paikka. Ja muita Jyviä ja akanoita.
kolumni Los Angelesissa ”luontoystävällinen” tarkoittaa, ettei juomapilleissä ole muovia – toisin kuin ihmisissä.
VALOKUVA Sami Parkkinen pohtii, miten ihmiskunta pääsisi limbosta.
Romaani Vain sininen kelpaa Sinelmien kertojalle.
tietokirja Luiden tie on huippusuoritus.
levy J.A. Mäen Aavan kuuntelemista ei voi jättää kesken.
Lastenkirjat Sorsa Aaltonen pelkää lääkäriä mutta uskaltaa nousta siivilleen.
musiikki Lars-Gunnar Nordstörm keräsi 11 000 jazzlevyä.
LEVYTÄRPIT Minä halusin olla niin kuin Beethoven on parasta Ismo Alankoa.
elokuva Elton John -elokuva Rocketman on hieman kuin Bohemian Rhapsody, mutta parempi.
Puheenvuoro Koulujen toimintakulttuuria pitää demokratisoida – oppilaat tarvitsevat lisää päätösvaltaa.
Kirjeitä Talouden takia kokoomuksen ei kannata lähennellä perussuomalaisia.
Tehtävät Ratkaise ristikko ja piilosana verkossa.
Tehtävät Knoppia ikä kaikki -verkkopelin lisäksi 15+1 kysymystä.
Sarjakuvat Homman nimi sekä Helmi ja Heikki.
sk 25 vuotta sitten ”Hänessä on imua”, luonnehdittiin erästä kansanedustaja Sauli Niinistöä
Asiakaspalvelu

Digipalvelut(09) 156 6227

Avoinnama–pe 8–19


Painettu lehti(09) 156 665

Avoinnama–pe 8–19


Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi

Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi


Otavamedian vaihde (09) 156 61


Postiosoite Firdonkatu 2 T 151
00015 OTAVAMEDIA

Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkopalvelut
  • Digilehdet
Toimitus ja lehtitilaus
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: matti.kalliokoski@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus
Tilaa
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kirjaudu

Jos olet jo luonut Otavamedia-tilin, kirjaudu tästä palveluun:

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy

Kirjautumiseen tarvitset henkilökohtaisen Otavamedia-tilin, jonka tunnuksilla pääset kirjautumaan palveluun. Otavamedia-tilin tunnuksilla voit käyttää kaikkia Otavamedian digipalveluita sekä tarkastella yhteys- ja tilaustietojasi Otavamedia.fi:ssä. Näköislehtien sekä muun maksullisen sisällön käyttöön tarvitset lisäksi voimassa olevan tilauksen.

Voit lukea Otavamedian tietosuojasta täältä.

Jos tarvitset apua rekisteröinnissä, asiakaspalvelumme auttaa mielellään.

Mikäli et ole luonut vielä Otavamedia-tiliä, voit tehdä sen tästä.

Luo Otavamedia-tili