Kinastelu ydinvoimasta: Kysymyksenasettelut vääriä – riskitöntä teknologiaa ei ole

Mielipide 20.3.2010 08:00

Kiistely ydinvoimasta on taas eipäs-juupas-tilanteessa. Perusväitteitä on puolisen tusinaa. Ydinvoima on riski. Se tuottaa ydinjätettä. Vain ydinvoima torjuu ilmastonmuutoksen.

Ydinvoimakin aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Se ei riitä estämään ilmastonmuutosta ja estää uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehitystä. Ydinvoima on tie ydinaseen käyttöön.

Kysymyksenasettelut ovat vääriä. Riskitöntä teknologiaa ei ole. Olennaista on ydinvoiman riskit verrattuna vaihtoehtoihin.

Tšernobylissä ydinreaktori räjähti ja grafiittireaktorin tulipalo levitti suuren osan ytimen radioaktiivisuudesta ilmaan. Terveyteen vaikuttavat eniten säteilyn aiheuttamat syöpätaudit. WHO:n mukaan syöpiä tulisi 20 000-30 000, ympäristöjärjestöjen mukaan jopa satatuhatta 50 vuoden aikana.

Polttoon perustuva energiantuotanto aiheuttaa Euroopassa vuosittain 50 000 keuhkosyöpää. Kaikkiaan sen arvioidaan aiheuttavan 350 000 kuolemaa ja miljoonia sairastumisia vuodessa. Tärkeintä on verrata tuotantomuotojen riskien suuruutta.

Ydinvoima tuottaa radioaktiivista jätettä. Insinöörien mukaan Suomen vakaa kallioperä pitää ydinjätteen sille suunnitelluissa luolissa. Ympäristöjärjestöt muistuttavat, että joissakin oloissa sieltä voisi silti vapautua radioaktiivisuutta. Mutta sehän ei ole keskeisintä, vaan se, onko ydinvoiman jätehuolto hoidettu paremmin vai huonommin kuin polttamiseen perustuvan energiantuotannon jätehuolto.

Palamisessa syntyy runsaasti syöpää aiheuttavia hiilivetyjä ja hiukkasia. Kaivetaanko ne puolen kilometrin syvyyteen?

Ei, niitä lasketaan ilmaan kaiken kansan hengitettäviksi. Sen sijaan ydinjätteen säteilyn halutaan 100 000 vuoden jälkeenkin alittavan tiukat normit.

Kannattaa muistaa, että 100 000 vuotta sitten Euroopassa asui neandertalilaisia. Kuka asuukaan Eurajoella 100 000 vuoden kuluttua, hän hämmästelee meidän alkeellisia ajatuksiamme – tai jos maailma on sodittu kivikauteen, säteily on murheista pienimpiä.

Ydinvoima ei ratkaise koko maailman energiataloutta, riittävää kapasiteettia ei pystytä rakentamaan, ja uraanivarat ovat rajalliset. Suomen energiatilastot osoittavat toisaalta ydinvoiman vähentäneen tehokkaasti öljyn ja hiilien käyttöä. Koko energiantuotannon kasvu ei nopeutunut, kuten moni väittää tapahtuvan. Siten kylmässä teollistuneessa maassa ydinvoima käänsi selvästi maan energiapalettia ilmaston kannalta edulliseen suuntaan.

Väite, että ydinvoima estäisi uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehitystä osoittaa, ettei vielä tajuta ilmasto-ongelman suuruutta. Ilmastonmuutos pakottaa vielä kääntämään kivet ja kannotkin korvaavien energiantuotantomuotojen löytämiseksi fossiilisten polttoaineiden tilalle. Sitä ei ehditä tehdä tuulivoimaa rakentamalla, vielä vähemmän aurinkopaneeleja tai bioenergiaa lisäämällä. Bioenergian osalta on varottava, ettei ajeta ojasta allikkoon. Viljelysmaan valjastaminen energiakäyttöön tarkoittaa kilpailua ruoantuotannon kanssa.

Entä aiheuttaako ydinvoima hiilidioksidipäästöjä? Totta kai se aiheuttaa, muun muassa sen rakentaminen ja kuljetukset, mutta sama koskee tuulivoimaa.

Jos päästö lasketaan saatua tehoa kohti, se on tuulivoimalassa suurempi. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimala on tuotettua kilowattia kohti raskaampi rakennelma kuin ydinvoimala.

Voiko ydinvoima edistää ydinaseselkkauksen syntymistä? Varmaan voi, siihen viittaa kiista Iranin uraaninrikastuksesta. Mutta eniten lienee jännitystä ja ydinsodan uhkaa lisännyt öljy.

Ydinvoimalla on riskejä, mutta niin on vaihtoehdoillakin. Uusiutuvissa energialähteissä on monia mainioita vaihtoehtoja, mutta myös niiden kehittämisessä täytyy edetä yhtä varovasti kuin ydinvoiman kehittämisessä.

Järkevällä tavalla käytettynä bioenergia ja tuuli ovat hyvä lisä Suomen energiapalettiin, mutta ne eivät yksinään fossiilisia korvaa. Niin kuin ei ydinvoimakaan yksin.

Teksti Jouko Tuomisto
Kirjoittaja on ympäristöterveydenhuollon emeritusprofessori.