Ketterä korkeakoulu kukoistaa - yliopistomme voi nyt aiempaa paremmin

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehdessä kysyttiin, kuinka yliopistouudistuksesta tuli kaikkien aikojen fiasko. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) kokemus on täysin päinvastainen: yliopistomme voi nyt aiempaa paremmin.

LUT:n henkilöstön työhyvinvointia kuvaava indeksi on nyt 3,6 asteikolla 1-5, kun se oli 3,2 vuonna 2009. Samainen tyytyväisyyden kasvu välittyy myös Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointiraportista. LUT:laisten mielestä johtaminen on ammattimaistunut ja lähiesimiehet ottavat työtyytyväisyyden aiempaa paremmin huomioon. Henkilöstö kokee, että yliopiston maine työnantajana on parantunut. Opetuksen, tutkimuksen ja kansainvälisen toiminnan edellytyksiä on kohennettu.

Mielestämme näihin myönteisiin kokemuksiin on useita syitä.

LUT:ssa on sisäistetty yliopiston asema julkisoikeudellisena yhteisönä, mikä tarkoittaa sopeutumista hallitusohjelmasta tulevaan poliittiseen ohjaukseen. Ministeriön kanssa käydään kolmen vuoden välein tuloskeskustelut ja tavoitteenasettelu, josta tulee yliopiston hallituksen ohjenuora.

Hallituksemme keskittyy operatiivisten asioiden sijasta olennaiseen. Sen keskeisimpiä tehtäviä on vahvistaa strategia johdon esityksestä. LUT:ssa strategiaprosessi on tehty poikkeuksellisen laajalla joukolla, yhdessä. Yliopiston palkitsemisjärjestelmä on rakennettu siten, että strategian mukaisesta työskentelystä palkitaan.

Yliopiston hallituksen ja kollegion välinen vuorovaikutus on varmistettu niin, että kollegion puheenjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin ja keskusteluyhteys pidetään muutenkin tiiviinä. Myös hallituksen puheenjohtaja käy kollegiossa. Kollegio käsittelee lakisääteisten asioiden lisäksi tarpeellisina pitämiään uusia keskustelunavauksia yliopistossa.

LUT:ssa on toimittu proaktiivisesti. Emme jääneet odottelemaan parempia aikoja, vaan uudelleen organisoimme toimintamme oma-aloitteisesti jo vuonna 2008. Tämä tarkoitti profiloitumista ja akateemisten painopisteiden vähentämistä 31:stä kolmeen: vihreä energia ja teknologia, kestävän kilpailukyvyn luominen ja toimiminen kansainvälisenä Venäjä-yhteyksien rakentajana. Kävimme yt-neuvottelut ensimmäisenä yliopistona Suomessa, irtisanottuja oli 12.

Nyt LUT:n akateeminen tulos on vahvistunut. Talous on vakaa ja tasapainossa. Kampuksellamme rakennetaan, hankitaan uusia tutkimuslaitteistoja ja muutenkin investoidaan strategisesti tärkeisiin asioihin. Tästä yksi esimerkki on tutkimus- ja opetusympäristö Green Campus. Taloudellista säästöä on saatu yhteisestä infrastruktuurin käytöstä samalle kampusalueelle muuttaneen Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa.

Olemme vakinaistaneet kaikki työsuhteet, jotka akateemisessa maailmassa on mahdollista vakinaistaa. Työntekijöiden viihtyvyyteen ja hyvinvointiin käytetään aiempaa enemmän aikaa ja rahaa.

Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle on tyypillistä ketteryys, siedettävä byrokratia ja yhteisöllisyys. Nämä ovat valtteja maailmassa, jossa tulevaisuus ei ole ennustettavissa.

Näistä kaikista syistä johtuen henkilöstö kokee olonsa turvalliseksi.

Totta kai meilläkin on kotiläksyjä tekemättä. Vaikka henki on parantunut viime vuosina runsaasti, jatkamme työyhteisötaitojen kehittämistä. Myös työmäärän tasainen jakautuminen on haaste. Samoin sähköiset järjestelmät ja itsepalvelu eivät aina tehosta toimintaa yliopistossakaan.

Teksti
Martti Lindh, pääluottamusmies.
Tuomo Rönkkö, hallituksen puheenjohtaja.
Heli Sirén, kollegion puheenjohtaja.
Erkki Veijalainen, pääluottamusmies.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto.