Kohti valtiokaupunkeja

Kaupunkien rooli maailmanpolitiikassa kasvaa. Ne ottavat kantaa jopa ydinaseisiin.

näkökulma 06.09.2019 06:00
Hanna Ojanen
© Outi Kainiemi

Ovatko kaupungit pelkkiä maailmanpolitiikan kulisseja, catering-firmoja ja pysäköinninvalvojia? Tätä pohdittiin Helsingissä, kun Kauppatori suljettiin ja liikennettä rajoitettiin Venäjän presidentin vierailun takia. Heräsi keskustelua siitä, missä määrin kaupungin elämää sopii häiritä laajoja turvatoimia vaativilla valtiovierailuilla. Eivätkö presidentit olisi voineet tavata jossain muualla, jossain, missä häiriötä aiheutuisi harvemmille?

 

Suuri kansainvälinen tapahtuma voi olla kaupungille imagovoitto. Se voi hyötyä myös taloudellisesti. Toisaalta kaupungin pitää ottaa huomioon harmi ja kustannukset, joita turvatoimista koituu kauppiaille, autoilijoille tai jalankulkijoille.

Entä jos kaupunki ei suostuisikaan tällaisen valtioiden välisen politiikan näyttämöksi? Sanoisi vain, että kiitos ei, meillä kaupunkivierailut menevät valtiovierailujen edelle. Tuntuu selvältä, ettei näin sanottaisi, sillä onhan kaupunki jotenkin valtiolle alisteinen. Kaupungit ovat valtion alueella, ja pääkaupunki on juuri valtion pääkaupunki. Valtio säätää lait, kansalaiset ovat valtion kansalaisia. Mutta kaupungeilla ja kunnilla on oma autonomiansa, oma veronkanto-oikeutensa ja omat asukkaansa. Niillä voi olla myös oma politiikkansa.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

avatar - 'Hanna Ojanen
Hanna Ojanen

Kirjoittaja on kansainvälisen politiikan dosentti, jonka erityisalaa on eurooppalainen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Sisältö