Katainen: Suomi elvytti ensimmäisenä

Mielipide 19.2.2009 13:34

Jokainen elvytykseen vaadittu lisäeuro vain kasvattaisi entisestään suureksi paisuvaa velkataakkaamme. Emme voi velkaantua loputtomiin, arvioi valtiovarainministeri Jyrki Katainen puheenvuorossaan.

Toimittaja Teppo Tiilikainen kirjoittaa (SK 6/2009) otsikolla ”Katainen löysi Keynesinsä”. Tiilikainen arvioi, että olisin suhtautunut penseästi elvytykseen ja siksi Suomen hallitus olisi herännyt myöhässä miljardiluokan elvytykseen. Totuus on toisenlainen.

Hallitusohjelmassa sovitut menolisäykset ja veronalennukset päätettiin ajoittaa suhdannepoliittisesti oikea-aikaisesti. Hallituksen aloittaessa elettiin nopean kasvun huippua. Siksi pidättäydyttiin ruokkimasta taloutta veronalennuksin ja suurin menolisäyksin. Hallitusohjelman veronkiristykset ympäristöveroihin taas ajoitettiin ensimmäiseen budjettiin juuri suhdannepoliittisista syistä.

Vuoden 2009 budjettia valmisteltaessa oli jo ilmiselvää, että suhdannekäänteen vaikutukset ajoittuvat pääosin tälle vuodelle. Siksi ajoitimme tämän vuoden budjettiin lähes kaikki hallitusohjelmaan sisältyvät elvyttävät panostukset. Veronalennusten elvyttävä vaikutus on tänä vuonna noin 1,8 miljardia euroa. Valtion menoja lisättiin makrotasolla 4,5 prosenttia, kun valtion menojen keskimääräinen kasvu on ollut viime vuosina 2,5 prosenttia.

Nämä asiat kerroin myös eduskunnalle 16. syyskuuta kun esittelin budjettiesityksen. Tässä lainauksia tuosta puheestani: ”Maailmantalouden kehitys on laskeva ja erittäin epävakaa.” ”Maailmantalous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin, ja myös Suomessa tullaan näkemään ikäviä lukuja. Tavallisilla suomalaisilla on ollut perustellusti huoli tulevaisuudesta.” ”Voimme toteuttaa ensi vuoden budjetissa kansainvälisen suhdannekäänteen vaikutuksia tasaavat kannustavat veronalennukset sekä julkiset investoinnit.”

Suomi elvytti ensimmäisenä Euroopassa. Suomen budjettiesitys vuodelle 2009 oli komission marraskuun vertailussa EU:n elvyttävin. Muiden EU-maiden loppuvuoden elvytystoimet vasta siis ottivat kiinni Suomen mittaluokkaa. Hallitus myös julkisti marraskuun 18. päivä uusia elvytystoimia lisäbudjetissaan ja vuoden 2009 budjettiesityksen täydennyksessä. Silloin toteutettiin mittavia toimia yritysten vienti- ja riskirahoitukseen, rakentamiseen ja työllisyyden hoitoon. Samalla myös ilmoitettiin, että vuoden 2009 ensimmäinen lisäbudjetti annetaan jo tammikuussa.

Esittelin viime viikolla eduskunnalle tämän hallituksen neljännen elvytyspaketin. Paketin päätösten menovaikutukset valtiontalouteen ovat 1,2 miljardia euroa. Yhdessä muun muassa kuntien ja korjausrakennuttajien kanssa menot ovat yli 1,6 miljardia euroa. Kela-maksun poiston sekä yritysten poisto-oikeuden elvyttävät vaikutukset ovat tänä vuonna noin 400 miljoonaa ja ensi vuonna 900 miljoonaa euroa. Moni on sortunut keskenään vertailukelvottomien kehysmenojen ja elvytyspakettien kokonaishintalappujen väliseen vertailuun.

Onko hallitus sitten elvyttänyt tarpeeksi? Hallituksen uusien toimien jälkeen Suomen elvytyksen mittaluokka on komission vertailussa tänä vuonna EU:n 27 jäsenmaan joukossa kolmanneksi suurin. Mittaluokka on EU:n laskenta tavalla 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli noin 3 miljardia euroa. Valtaosa EU:n jäsenmaista on Suomea suuremmissa ongelmissa. Siihen verrattuna kolmossija elvytyksen volyymissa on mielestäni paljon. Varsinkin kun jokainen vaadittu lisäeuro vain kasvattaisi entisestään suureksi paisuvaa velkataakkaamme. Emme voi velkaantua loputtomiin.

Nyt on keskityttävä työllisyyttä, välittämistä, sivistystä ja vastuullisuutta lisääviin toimiin. Siten rakennamme sillan vaikeiden aikojen yli ja huolehdimme, että kaikki pärjäävät. Niin olemme ensimmäisten joukossa uudessa nousussa. Kaikki viisaus ei kuitenkaan asu hallituksessa. Tarvitsemme myös laajaa yhteistyötä, joka perustuu kuitenkin tosiasioiden tunnustamiseen elvytyksestä: Suomi elvytti ensimmäisenä ja sen elvytystoimet ovat Euroopan mittavimpia. Siitä ovatko kohteet oikeita tai voimmeko sälyttää vielä suurempaa velkataakkaa lapsillemme elvytyksen nimissä, voi ja pitääkin olla erilaisia mielipiteitä. Hyviä ehdotuksia hallitus yhteistyön hengessä myös yhteiseksi hyväksi toteuttaa.

Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.

Teksti
Jyrki Katainen
SK 8/2009 (ilm. 20.2.2009)