Katainen: Suomi elvytti ensimmäisenä

SKnetin toimitus
Mielipide 19.2.2009 13:34

Jokainen elvytykseen vaadittu lisäeuro vain kasvattaisi entisestään suureksi paisuvaa velkataakkaamme. Emme voi velkaantua loputtomiin, arvioi valtiovarainministeri Jyrki Katainen puheenvuorossaan.

Toimittaja Teppo Tiilikainen kirjoittaa (SK 6/2009) otsikolla ”Katainen löysi Keynesinsä”. Tiilikainen arvioi, että olisin suhtautunut penseästi elvytykseen ja siksi Suomen hallitus olisi herännyt myöhässä miljardiluokan elvytykseen. Totuus on toisenlainen.

Hallitusohjelmassa sovitut menolisäykset ja veronalennukset päätettiin ajoittaa suhdannepoliittisesti oikea-aikaisesti. Hallituksen aloittaessa elettiin nopean kasvun huippua. Siksi pidättäydyttiin ruokkimasta taloutta veronalennuksin ja suurin menolisäyksin. Hallitusohjelman veronkiristykset ympäristöveroihin taas ajoitettiin ensimmäiseen budjettiin juuri suhdannepoliittisista syistä.

Vuoden 2009 budjettia valmisteltaessa oli jo ilmiselvää, että suhdannekäänteen vaikutukset ajoittuvat pääosin tälle vuodelle. Siksi ajoitimme tämän vuoden budjettiin lähes kaikki hallitusohjelmaan sisältyvät elvyttävät panostukset. Veronalennusten elvyttävä vaikutus on tänä vuonna noin 1,8 miljardia euroa. Valtion menoja lisättiin makrotasolla 4,5 prosenttia, kun valtion menojen keskimääräinen kasvu on ollut viime vuosina 2,5 prosenttia.

Nämä asiat kerroin myös eduskunnalle 16. syyskuuta kun esittelin budjettiesityksen. Tässä lainauksia tuosta puheestani: ”Maailmantalouden kehitys on laskeva ja erittäin epävakaa.” ”Maailmantalous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin, ja myös Suomessa tullaan näkemään ikäviä lukuja. Tavallisilla suomalaisilla on ollut perustellusti huoli tulevaisuudesta.” ”Voimme toteuttaa ensi vuoden budjetissa kansainvälisen suhdannekäänteen vaikutuksia tasaavat kannustavat veronalennukset sekä julkiset investoinnit.”

Suomi elvytti ensimmäisenä Euroopassa. Suomen budjettiesitys vuodelle 2009 oli komission marraskuun vertailussa EU:n elvyttävin. Muiden EU-maiden loppuvuoden elvytystoimet vasta siis ottivat kiinni Suomen mittaluokkaa. Hallitus myös julkisti marraskuun 18. päivä uusia elvytystoimia lisäbudjetissaan ja vuoden 2009 budjettiesityksen täydennyksessä. Silloin toteutettiin mittavia toimia yritysten vienti- ja riskirahoitukseen, rakentamiseen ja työllisyyden hoitoon. Samalla myös ilmoitettiin, että vuoden 2009 ensimmäinen lisäbudjetti annetaan jo tammikuussa.

Esittelin viime viikolla eduskunnalle tämän hallituksen neljännen elvytyspaketin. Paketin päätösten menovaikutukset valtiontalouteen ovat 1,2 miljardia euroa. Yhdessä muun muassa kuntien ja korjausrakennuttajien kanssa menot ovat yli 1,6 miljardia euroa. Kela-maksun poiston sekä yritysten poisto-oikeuden elvyttävät vaikutukset ovat tänä vuonna noin 400 miljoonaa ja ensi vuonna 900 miljoonaa euroa. Moni on sortunut keskenään vertailukelvottomien kehysmenojen ja elvytyspakettien kokonaishintalappujen väliseen vertailuun.

Onko hallitus sitten elvyttänyt tarpeeksi? Hallituksen uusien toimien jälkeen Suomen elvytyksen mittaluokka on komission vertailussa tänä vuonna EU:n 27 jäsenmaan joukossa kolmanneksi suurin. Mittaluokka on EU:n laskenta tavalla 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli noin 3 miljardia euroa. Valtaosa EU:n jäsenmaista on Suomea suuremmissa ongelmissa. Siihen verrattuna kolmossija elvytyksen volyymissa on mielestäni paljon. Varsinkin kun jokainen vaadittu lisäeuro vain kasvattaisi entisestään suureksi paisuvaa velkataakkaamme. Emme voi velkaantua loputtomiin.

Nyt on keskityttävä työllisyyttä, välittämistä, sivistystä ja vastuullisuutta lisääviin toimiin. Siten rakennamme sillan vaikeiden aikojen yli ja huolehdimme, että kaikki pärjäävät. Niin olemme ensimmäisten joukossa uudessa nousussa. Kaikki viisaus ei kuitenkaan asu hallituksessa. Tarvitsemme myös laajaa yhteistyötä, joka perustuu kuitenkin tosiasioiden tunnustamiseen elvytyksestä: Suomi elvytti ensimmäisenä ja sen elvytystoimet ovat Euroopan mittavimpia. Siitä ovatko kohteet oikeita tai voimmeko sälyttää vielä suurempaa velkataakkaa lapsillemme elvytyksen nimissä, voi ja pitääkin olla erilaisia mielipiteitä. Hyviä ehdotuksia hallitus yhteistyön hengessä myös yhteiseksi hyväksi toteuttaa.

Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.

Teksti
Jyrki Katainen
SK 8/2009 (ilm. 20.2.2009)

Keskustelu

Edellisen viestin kirjoittaja on enemmän kuin oikeassa, ja kyllä valtakunnasta pitäisi nousta sellaisia tietäjätason ihmisiä, jotak ovat valmiit kantamaan kokonaisvastuuta maailman asioista. Niitä eivät ole ”työväenpuolueeksi” naamioitunet kokoomuslaiset. Olisi hyvä, jos Ollila näkisi hyväksi ryhtyä johtamaan muunlaista toimintaa kuin brändin tekemistä Suomelle (eikö se ollut umAS:n yksityishype, ei hallituksen), vaan EK:n ym kanssa laatimaan pelastusohjelmat ja saada siihen talouselämä ja sijoittajat ja yliopistoväki mukaan. Siinä olisi suurmiehelle suurtehtävä.

Alan kohta uskoa skottiystäväni lausetta, jolla hän lopettaa kirjeensä: ”The world is going to hell”. Ota tästä nyt selvää. Kuka tulee pelastamaan valtiot jotka nyt pelastavat talouselämän toimijoita, pankkeja ja yrityksiä yms? Kuka tulee valtioiden avuksi? Markkinavoimat vai? Toimittajat, läpivalaiskaa niitä hypeajan lausumia. ”Markkinavoimat” oli se mörkö jota valtioiden oli pelättävä ja kumarrettava – koska siellä oli kaikki talousosaaminen. Tobinin verosta puhuttiin, nyt siitä ei puhu kukaan. Kotimaassa: yksityinen hyvä, valtio paha. Entäpä koko valtava business schools- teollisuus, sielläkin oltiin hypessä täysillä mukana, ei mitään varoituksen sanaa, ”levarage” voimissaan. Tyhmien kysymysten esittäjiä olisi saanut olla enemmän! Joko nyt saa sanoa jos keisarilla ei näytä olevan vaatteita? Ja vielä kerran: kuka pelastaa valtiot kun ne velkaantuvat korviaan myöten pelastaessaan koheltajien jälkiä?

Mitä tällaisen itsekehun puheenvuoron jälkeen, Suomi elvytti ensimmäisenä, voi maallikko sanoa kuin, että kaikki viestimet, tämä lehti etunenässä suosii yli kaiken kokoomusta ja tätä hallitusta (eihän siellä ole kuin vihreät vähemmän suosittua), joten joudutaan odottamaan varmaan vuosia ennenkuin tosiasiat ilmenevät ja se ei lämmitä meitä maksumiehiä- veronmaksajia -, joita ei Katainen aiemmin suosinut, vaan katsoi, suuret veronalennukset tärkeiksi suurituloisille. Kaikissa maissa, joissa tuota yltiöliberalismia on toteutettu on käynyt huonosti ja niitä ovat lähes kaikki joutuneet tekemään, pieniä eroja saattaa olla. Toivottavasti USA:n uusi hallinto käsittää toisin tehtävänsä kuin edellinen, joka vaan soti ja hävitti oman valtakuntansa ja liberalismia kannattamalla koko maailman pankki- ja rahoitusjärjestelmät. Pitäisi kokoomuksen nyt myöntää, että ihminen tarvitsee valvontaa, kun raadollinen mieli, vain minulle, nousee herkästi esiin. Ja näin on nyt käynyt.

Kyllä niitä miljardeja tuntuu löytyvän teoreettiseen liennytykseen. On tietenkin hyvä, että asiat saadaan tuntumaan hyviltä. Minusta konkreettisen elvytyksen olisi juuri nyt koostuttava nopeasti tuottavista hankkeista. Mieleeni tulee täältä Lapista kaksi ehdotusta: 1. Vuotoksen allasalueen uudelleen käsittely ja 2. tien rakentaminen Sodankylässä Lokan kylästä malmipotentiaalisen alueen läpi nelostielle. Tien varteen sijoittuu yksi kupari-kobolttiesiintymä Maaselässä, ainakin yksi merkittävä kulta-kupari-hopea-nikkeliesiintymä Ruosselän Sakiatievassa ja nikkeli-platinaesiintymä Lomalampien alueella. Jos liikenneyhteyden suunnittelu alkaisi pari kuukauden sisällä, saataisiin rakennustyöt alkuun vuoden 2010 alusta lähtien. Tien rakennuksen myötä aluelta saattaisi paljastua vielä ennen tuntemattomia malmeja. Tämä ei ole teoriaa, vaan alueella toimineen tutkijan analyysi tilanteesta.

Katainen on kiihdyttänyt valtion velanottotarvetta tänä vuonna miljarditolkulla verotaulukkojen kevennyksellä ja työnantajien Kela-maksun alennuksella.Hänen 30 miljardin velanottosuunnitelma on täysin järjetön.Kun lamasta tulee pitkäaikainen on edessä kova kulukuuri,mutta sen tekevätkin sitten uuden hallituksen pätevämmät miehet.

Valtiovarainministeri esittää puheessaan, johon hän viittaa, sen summaksi:

”Maailmantalous matelee ja se vaikuttaa suomeenkin. Mutta me suomalaiset pärjäämme, koska olemme huolehtineet, että julkinen taloutemme on kunnossa. Olemme säilyttäneet menomaltin ja olemme maksaneet velkaa pois hyvinä aikoina.

Mutta tehtävää riittää. Nyt on huolehdittava suomalaisten ostovoiman kasvusta, uuden talouskasvun hedelmistä sekä tulevaisuuspanostuksista, jotta pärjäämme pitkällä aikavälillä.”

Puheen alussa on arvioitu suomalaisen tilanteen vahvuutta kansainväliseen tilanteeseen ja esitetty, miten toisenlainen tilanne on nyt kuin 1990-luvun lamassa. Kiinnitetään myös huomiota Venäjään.

Veronalennuksia päätettiin tehdä ”välittämisen” ja ”kannustamisen” nimessä, suomalaisen ostovoiman kasvattamiseksi maailmantalouden huononevassa suhdannetilanteessa.

No, mikseipä tässä ole jokin elvyttäväkin vaikutus, useiden asiantuntijoiden mukaan noin 20 %. Vaikuttaa kuitenkin työväenpuolueen historiankirjoitukselta korjata nyt käsitystä, jonka mukaan suomalainen talouspolitiikka olisi ollut elvytyspolitiikkaa syksyllä 2008.

Kärjistäen: puheessa ei ole selvää käsitystä maailmantalouden kriisin luonteesta. Siinä todetaan, että selvää budjettia valmisteltaessa oli vaikutusten ajoittuminen juuri vuoteen 2009. Tämäkin selvyys on sittemmin osoittautunut ongelmaksi. Pahimmat vaikutukset saattavat tulla 2010.

Velkaa hoidetaan nyt holtittomalla lisävelalla. Kuka vastuussa takaisinmaksusta ? Tätä ennen kovaa nousua oli yli 10-vuotta, paljonko silloin velka lyheni ?

Jyrki Kataisen puheilla ei ole mitään arvoa.Yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista,mitä sylki suuhun tuo. Jos miehen näkökenttä on vain kvartaalin mittainen,pitäisi harkita eroa ministerin vastuulliselta paikalta ja antaa tilaa osaaville. Muutoin olen sitä mieltä, että tämä kepulainen kokoomustiimi hallituksesa on itsenäisyyden ajan huonoin tekele sekä koulutukseltaan että kokemukseltaan.

Nälkävuosina rakennettiin ratoja suomen eteläosiin ja kuusikymmentäluvulla tehtiin teitä. Kaikki rakenteet, jotka jäävät näkyviin ovat erinomaisia, niihin pantu raha ei katoa mutta elvyttävä vaikutus on pysyvää. Investoikaa ydinvoimaan ja biopolttoainetehtaisiin. Pohjoisen ratahankkeet ovat ihan realistisia. Vihreät ja muut vähemmän asioista oikeasti huolta kantavat tietenkin vastustavat, herää kysymys miksi?