Kasvio: Käytämmekö elvytysmiljardit oikein?

SKnetin toimitus
Mielipide 28.11.2008 12:15

Maailmalla on kehittynyt etenkin G20-huippukokouksen tiimoilta laaja yksimielisyys siitä, että hallitusten ja keskuspankkien on nyt aika toimia määrätietoisesti taantuman hillitsemiseksi.

Valtioiden on uskallettava ottaa lisää velkaa, jotta tilapäiset vaikeudet eivät johda elinkelpoisten yritysten kaatumisiin ja työpaikkamenetyksiin. Talouden vaikeuksia pidetään lähinnä suhdanteista johtuvina, jolloin kasvun uskotaan jatkuvan taantuman jälkeen kutakuinkin samoilla urilla kuin tähänkin saakka.

Todellisuudessa nykyisen kriisin syyt ovat kuitenkin luonteeltaan rakenteellisia. Perusongelmana on talouskasvun ajautuminen syvenevään ristiriitaan luonnollisen perustansa kanssa. Jos nykyisenkaltainen tavaroiden ja palvelujen tuotanto ja kulutus lisääntyvät neljän-viiden prosentin vauhdilla vuosittain, kulutamme verraten nopeasti loppuun monet prosessin käyttövoimaksi tarvittavat luonnonvarat. Samalla ajamme maapallon ekosysteemin raiteiltaan kasvihuoneilmiön nopean etenemisen seurauksena.

Tällaisia väitteitä on kuultu ennenkin. Nyt kyse ei kuitenkaan ole enää kauas tulevaisuuteen projisioiduista uhkista, joilla on vain vähän tekemistä maailmantalouden ajankohtaisten ongelmien kanssa ja jotka tiede kykenee ehkä ratkomaan ennen kuin ne alkavat oikeasti vaarantaa normaalin elämänmenomme jatkumista.

Ilmastonmuutos ja ruoan hintojen kallistuminen lisäävät koko ajan aliravittujen ihmisten määrää. Pekingin pohjavesi joudutaan ottamaan jo satojen metrien syvyydestä, ja suurten saastepilvien vauhdittama Himalajan jäätiköiden sulaminen voi johtaa Kiinassa ja Intiassa megaluokan ympäristökatastrofeihin muutamassa vuosikymmenessä.

Onko vain sattumaa, että suurimpiin vaikeuksiin ovat joutuneet nimenomaan suuria katumaastureita rakentaneet yhdysvaltalaiset autonvalmistajat ja ilmaliikenteen eksponentiaaliseen kasvuun luottaneet lentoyhtiöt? Eikö vastaavasti ole aika todennäköistä, että tulevaisuudessa parhaaseen kasvuun etenevät yritykset, jotka osaavat ajoissa sovittaa liiketoimintastrategiansa muuttuviin toimintaympäristöihin ja niiden asettamiin rajoitteisiin?

Emme siis ole vain suhdannetaantumassa, vaan yhden kasvuvaiheen päättymisen ja uuden alun välisessä murroksessa. Uusi talous ei kuitenkaan synny itsestään, vaan siihen pääseminen edellyttää valtavia resurssipanostuksia. Tarvitaan muun muassa elintarviketuotannon uutta vihreää vallankumousta, teollisen toiminnan nostamista kokonaan uudelle tasolle materiaali- ja energiatehokkuudessa, koulutuksen suuntaamista todella työllistäville aloille sekä tiedeinstituutioiden ohjaamista tuottamaan ratkaisuja, joita kipeimmin tarvitaan kestävän kehityksen liiketoimintojen rakentamisessa.

Meillä ei ole paljon aikaa tarvittavan kurssinmuutoksen toteuttamiseen. Mistä löydämme siihen tarvittavat resurssit, jos yhteiskunnat nyt ajautuvat vanhan talouden pelastusyritysten vuoksi vuosikymmeniä jatkuvaan velkavankeuteen? Eikö elvytysrahojen käyttö tulisi suunnata pikemminkin rakennemuutoksen edistämiseen niin, että ensisijainen tavoite on auttaa yritykset ohjaamaan liiketoimintonsa niin ekologisesti kuin liiketaloudellisestikin kestävälle perustalle?

Valintoja tehtäessä kannattaa ottaa huomioon, että seuraavien viikkojen ja kuukausien ratkaisut määrittävät myös seuraavien sukupolvien elämänmahdollisuuksien rajat. Tämän tulisi näkyä siinä vastuullisuudessa, jolla päätöksiä tehdään.

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö.

Teksti
Antti Kasvio
(SK 48/2008, ilm. 28.11.2008)

Keskustelu

Arv Antti Kasvio
eihän tällä lamalla ole mitään yhteistä kasvihuoneilmiön tai kehitysmaapolitiikan kanssa! Lama johtuu siitä että rahalaitoksilla ja sijoittajilla on ollut millä mällätä ja ne ovat kuumeisesti etsineet ja samalla luoneet kohteita seurauksena katteetonta rakentamista ja tuotantoa. Kun rahalla ei ole isänmaata eikä muutakaan aatetta, voi kohteena olla yhtä hyvin kulutustavara, ilmastohankkeet, kehitysmaat, mitä tahansa; kunhan tuottoa on ennakoitavissa. Siis: tehkäämme ilmastonmuutosprojekteista taloudellisesti houkuttelevia, niin rahaa löytyy; on löytynyt jo.

Hallitus! Investoikaa,rakentakaa uudet ydinvoimalat heti,Tampereelle ja Helsinkiin.Käytetään lauhdevesi kaukolämpöön ja annetaan rakennustyöt suomalaisille.Reaktorit kannattaa tilata Venäjältä suhteet itään korjaantuvat ja työllisyys paranee.
Ennen suurta lamaa kansanedustajat äänestivät ydinvoiman paitsioon,seuraus oli 200 000 työtöntä enemmän.Biopolttoaineet kannattaa ottaa käyttöön nyt vaikka öljy on halpaa.Bio energia luotyöpaikkoja SUOMEEN.
Hallitus toimikaa nopeasti, nyt ei kannata jahkailla.