Idea on yksinkertainen: Rauhankone poistaa väärinkäsityksiä – puhetta ja sanoja tutkimalla

KOLUMNI: Tekoälytutkija Timo Honkela on virkistävä poikkeus ajan hengessä, kirjoittaa Lari Kotilainen.
Lari Kotilainen
Mielipide 4.3.2017 17:04

Toisten ihmisten ymmärtäminen ei ole muodissa. Niin idässä, lännessä kuin meillä kotimaassakin tähyillään nyt omaan napaan.

Kaipa muillakin on toiveita, tarpeita ja unelmia, mutta mitäpä me niistä. Olen humanisti, ja humanismin ytimenä on ihmisten ymmärtäminen, joten sallinette, että nykytrendi hieman riipoo.

Virkistävän poikkeuksen ajan hengestä muodostaa yliopistopiireissä tunnettu tekoälytutkija Timo Honkela. Hänen tutkimuksensa on kaikkea muuta kuin vanhanaikaista, sillä hän tutkii tietokoneiden kykyä oppia.

Silti Honkelalla on epämuodikas visio. Hän haluaa valjastaa koneet auttamaan ihmisiä ymmärtämään toisiaan.

Tietokoneiden kyky käsitellä ihmiskieltä on kehittynyt viime aikoina radikaalisti. Tätä kehitystä voi kuka tahansa ihastella esimerkiksi Googlen käännöskonetta kokeilemalla.

Yksi keskeinen syy edistysaskeliin on valtavien aineistojen eli niin sanotun big datan valjastaminen oppimaan kykenevien tietokoneohjelmien käyttöön.

 

Honkela on tämän kehityssuunnan pioneereja. Ja nyt hän haluaa luoda ”rauhankoneen”. Sen keskeinen idea on pohjimmiltaan yksinkertainen.

Kun kone kerran pystyy ymmärtämään yhä paremmin ja paremmin ihmisten kommunikaatiota ja sen nyansseja, pystyy se ehkä pian myös analysoimaan, miten eri puhujat käyttävät kieltä. Mitä sanat juuri tälle ja tuolle puhujalle tarkoittavat?

Näin olisi mahdollista paljastaa ja poistaa väärinkäsityksiä ihmisten väliltä.

Ja väärinkäsityksistähän riidat tuppaavat alkamaan.

Venäjän kielessä sinistä tarkoittava sana jakautuu kahtia.

Mutta voiko väärinkäsityksiä todella poistaa kieltä analysoimalla? Mikä ettei voisikin, sillä sanat kantavat ajattelutapojamme. Asiaa on ehkä helpointa havainnollistaa eri kieliä vertailemalla.

Yksinkertainen esimerkki on vaikkapa sana sininen. Suomen sininen ja englannin blue tarkoittavat suunnilleen samaa.

Sen sijaan venäjän kielessä sama väri jakautuu kahtia.

Venäjänkieliselle sinij ja goluboj ovat kaksi eri sanaa ja näin ollen kaksi eri väriä. Meille kyse on saman sinisen eri sävyistä: tumman- ja vaaleansinisestä.

Tämä on kuitenkin vasta pintaa. Erot alkavat korostua, kun puhumme hieman abstraktimmista asioista. Blue on englanninkieliselle myös mieliala: feeling blue.

Voimme ehkä juuri ja juuri ymmärtää, jos joku sanoo tuntevansa mielialansa siniseksi, vaikka emme näin normaalisti suomeksi sanoisikaan.

 

Sen sijaan venäjän kieli on meille siinä määrin tuntemattomampaa, että sen sanoihin liittyvät lisämerkitykset eivät noin vain avaudu. Kun venäjän kielessä sanotaan miehen olevan goluboj, puhutaan seksuaalisesta suuntautumisesta. Suomeksi vaaleansinisyyteen ei tällaisia merkityksiä liity.

Samaan tapaan samankin kielen puhujat voivat antaa sanoille eri merkitysvivahteita. Vaikka sana sininen ehkä herättääkin suurimmassa osassa suomenkielisiä suunnilleen samanlaisia merkityksiä, miten mahtaa olla esimerkiksi verbin suvaita laita?

Honkela paljasti visionsa muutama viikko sitten Helsingin Sanomissa. Hetkessä Honkelan vision kirjaamiseen, hänen ”testamenttinsa” julkaisuun polkaistiin myös joukkorahoituskampanja. Jo nyt näyttää ilahduttavasti siltä, että ainakaan rahaan hanke ei kaadu.

Rauhankone on nimenomaan tulevaisuudenvisio. Honkelan kirjaa ja tekoälyn kehittymistä odotellessa itse kukin voi kuitenkin harjoitella samanlaista oppimista.

Esimerkiksi opiskelemalla toisia kieliä. Sillä siitähän vieraitten kielten opiskelussa on pitkälti kyse: sen ymmärtämisestä, miten toiset ihmiset maailman näkevät.

 

Kolumnisti Lari Kotilainen tutkii ja opettaa suomen kieltä Helsingin yliopistossa. 

Keskustelu