Hyviä uutisia, kiitos

Profiilikuva
Teksti
Susan Heikkinen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jo koulussa opimme luokittelemaan maailmaa. Samaan tapaan media ohjaa yleisöä jäsentämään maailmaa.

Lamaa, kärsimystä ja katastrofeja – kertokaa edes joskus hyviäkin uutisia! Näin anotaan medialta usein. Maailmassa on paljon hyviäkin tapahtumakulkuja uutisoitavaksi, mutta huono uutinen on aina ollut hyvä uutinen, mitä yleisön tiedonjanoon ja lehtien myyntilukuihin tulee.

Mikä sitten on hyvä uutinen? Kaikki ovat ja mikään ei ole, osoittaa huhtikuusta asti netissä on pyörinyt verkkopalvelu Suomen hyvät uutiset. Palvelua pyörittää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, jonka taustalla on elinkeinoelämä.

Laman vastaiskuksi perustetun sivuston eetokseen kuuluu, että kaikki laillinen taloudellinen toimeliaisuus on hyvästä. Mutta on laajoja piirejä, joissa esimerkiksi uutista turkishuutokaupan piristymisestä ei tulkita millään lailla myönteiseksi.

Myös hehkutus siitä, mitä kaikkea eri puolilla Suomea onkaan saatu aikaan EU-tuella, herättää hankalia vastakysymyksiä. Onko keinotekoisesti pönkitetty toimeliaisuus terveellä pohjalla?

Jo koulussa opimme luokittelemaan maailmaa. Eloton ja elollinen ympäristö. Oikeisto ja vasemmisto. Eurooppa ja Afrikka. Me ja he. Samaan tapaan media ohjaa yleisöä jäsentämään maailmaa, kun se lokeroi uutisia vaikkapa hyviin ja huonoihin. Tai suuriin ja pieniin – arvotus jota tosin on yhä kasvavalle mobiiliyleisölle vaikea välittää.

Luokittelut eivät ehkä ole ikuisia. Onko sanomalehden perinteinen osastojako ainoa oikea tapa jäsentää maailman tapahtumat? Kuinka jakautuisivat lehden uutiset, jos ne jaettaisiin kahtia pääosastoihin “Tellus” ja “Homo sapiens”? Ja kuinka uudenlaisia uutisia ja artikkeleita toimituksissa tehtäisiinkään, kun piskuista Tellus-toimitusta olisi pakko vahvistaa, ja kun koko maailma hahmotettaisiin uusien jakolinjojen mukaan?

Avoimen asenteelliset silmälasit ovat kelpo tapa jäsentää monimutkaista maailmaa. Ei ole välttämätöntä olla samaa mieltä vaikkapa feministisen Tulva-lehden tai bisneskulttuurin lipunkantajan Optio-lehden kanssa, ja silti voi kokea ne antoisiksi.

Suoraviivaista maailmankuvaa heijastavien lehtien kautta voi oppia katsomaan yhteiskuntaa toistenkin silmin. Hyvien ja huonojen uutisten rajatkin on silloin hetken helppo vetää.

Lopuksi hyvä uutinen. SK:n keväällä järjestämä Hyvä elämä -kirjoituskeräys sai toistasataa lukijaa tarttumaan kynään. Heidän ajatuksiinsa palataan SK:ssa syksyyn mennessä.


Hyvään elämään perehtyi myös toukokuun kuvakilpailu. Katsele täältä kilpailuun osallistuneita kuvia.