Herätys valtiovarain­ministeriö! Lex Kittilä käyttöön!

PÄÄKIRJOITUS: Kittilästä on tullut varoittava esimerkki siitä, mitä pahimmillaan saattaa pienten piirien kuntapolitiikassa tapahtua.
Ville Pernaa
Mielipide 13.8.2017 12:58

Historiankirjoihin voi jäädä monin tavoin. Oma laki on näyttävä tapa. Lex Kalliona (1922) tunnetaan laki torppareiden oikeudesta lunastaa viljelymaansa. Se nimettiin esittelijänsä, senaattori Kyösti Kallion mukaan.

Hymy-lehti puolestaan antoi nimen Lex Hymylle (1974), jolla rajoitettiin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä.

Työministeri Jari Lindströmin mukaan nimensä saaneella Lex Lindströmillä (2016) päästettiin yli 60-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä etuajassa eläkkeelle.

 

Kuntapuolella historiaa on tehnyt Kittilän kunta, jonka mukaan on nyt säädetty ja nimetty Lex Kittilä. Se tarkoittaa uusia pykäliä kuntalakiin. Niissä annetaan toimintaohjeet siltä varalta, että kunta ajautuu poikkeuksellisiin hallinnollisiin vaikeuksiin eikä pysty niitä itse ratkaisemaan.

Kesäkuun alussa voimaan astuneet poikkeustilaohjeet ovat yksinkertaiset. Jos kunnan päätöksenteossa on mukana useita nimenomaan siinä tehdyistä virkarikoksista epäiltyjä tai syytettyjä, pitäisi valtuuston pidättää tällaiset henkilöt luottamustoimesta esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi.

Ellei valtuusto tätä tee, kuntien asioista vastaava valtiovarainministeriö voi vihonviimeisenä keinona hyllyttää virkarikosepäillyt tutkinnan ajaksi kunnan päätöksenteosta.

Kittilän kunta on nyt Lex Kittilän mukaisessa poikkeustilassa.

Lex Kittilä ei koske tietenkään vain Kittilää vaan Suomen kaikkia lähes 300 kuntaa. Mutta uudessa laissa kuvattuun poikkeustilaan ei Suomen kunnallisen itsehallinnon satavuotisessa historiassa ole yltänyt mikään muu kunta kuin Kittilä.

Laittomien päätösten tehtailu on Kittilässä kestänyt jo yli kolme vuotta. Sinä aikana kuntapäättäjien enemmistö on viikko viikolta ja kokous kokoukselta sotkeutunut syvemmälle virkarikostutkintoihin.

Vauhti on ollut niin kovaa, että viranomaiset eivät ole tahtoneet pysyä mukana.

Mutta lain koura lähestyy Kittilää vääjäämättä. Kittilä on nyt ollut Lex Kittilän määrittelemässä poikkeustilassa kunnanvaltuuston kesäkuun järjestäytymiskokouksesta alkaen.

 

Kittilä on jo kauan sitten lakannut olemasta paikallinen kysymys. Kittilästä on tullut varoittava esimerkki siitä, mitä pahimmillaan saattaa pienten piirien kuntapolitiikassa tapahtua.

Hyvää on se, että tämä ääriesimerkki on herättänyt valvovat viranomaiset. Seuraavaksi ryhdytään tutkimaan kuntien tilintarkastusta.

Kittilän tilintarkastaja nimittäin totesi virallisessa lausunnossaan, että asioita on kunnassa hoidettu pääsääntöisesti lakien mukaan. Eli osittain laittomasti.

Lue myös

Kittilän tilintarkastaja keksi ihan uuden lausuman: ”Hallintoa on pääsääntöisesti hoidettu lain mukaisesti”

Nyt on syytä selvittää, kuinka monessa muussa kunnassa tilintarkastuksessa on esitetty vastuuvapautta päättäjille, vaikka kuntaa on hoidettu vain osittain laillisesti.

Moraalisen ulottuvuuden lisäksi kuntatalouden tarkastus on 50 miljardin veroeuron kysymys.

 

Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja. 

Lue myös

Kittilän tilintarkastaja keksi ihan uuden lausuman: ”Hallintoa on pääsääntöisesti hoidettu lain mukaisesti”

Keskustelu

Lex kallio (1922)ei ollut laki, jolla torpparit saivat lunastaa torppansa.Se laki oli jo vuodelta 1918.
Lakia oli sorvattu jo 1900-luvun alussa mutta se ei oikein kelvannut torppareille eikä maanomistajillekaan. Ensi askeleena olisi ollut kirjallinen torpan kontrahti. Torpparit elättivät toivoa torppansa lunastamisesta, joten sopimus olisi sitonut heidät pitkäksikin aikaa torppareiksi. Maanomistajat vastustivat samasta syystä.Sitten laki jäi murroskauden jalkoihin ja tuli voimaan vasta 1918.

Lex Kallio eli maata maattomille koski muitakin kuin torppareita, joille laki antoi kyllä mahdollisuuden lisämaan ostoon.

Minulla on isoisäni jäljiltä erään kartanon, jonka isäntä hän oli, torppien lunastamiskokouksen paperit vuodelta 1920. Mielenkiintoista oli että monet kartanon rakennuksissa asuneet mäkitupalaiset, muutama opettaja ym tulivat myös kokoukseen ja ilmoittivat halustaan lunastaa asumansa rakennuksen tontteineen. Kokousta vetänyt maatilahallituksen virkamies ei heitä hyväksynyt vaan paikalle sai jäädä vain varsinaiset torpparit, jotka kaikki ilmoittivat halustaan lunastaa (halvalla n 10:s osa käyvästä hinnasta) torppansa maineen.