Herätys valtiovarain­ministeriö! Lex Kittilä käyttöön!

PÄÄKIRJOITUS: Kittilästä on tullut varoittava esimerkki siitä, mitä pahimmillaan saattaa pienten piirien kuntapolitiikassa tapahtua.
Ville Pernaa
Mielipide 13.8.2017 12:58

Historiankirjoihin voi jäädä monin tavoin. Oma laki on näyttävä tapa. Lex Kalliona (1922) tunnetaan laki torppareiden oikeudesta lunastaa viljelymaansa. Se nimettiin esittelijänsä, senaattori Kyösti Kallion mukaan.Hymy-lehti puolestaan antoi nimen Lex Hymylle (1974), jolla rajoitettiin yksityiselämä…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

Lex kallio (1922)ei ollut laki, jolla torpparit saivat lunastaa torppansa.Se laki oli jo vuodelta 1918.
Lakia oli sorvattu jo 1900-luvun alussa mutta se ei oikein kelvannut torppareille eikä maanomistajillekaan. Ensi askeleena olisi ollut kirjallinen torpan kontrahti. Torpparit elättivät toivoa torppansa lunastamisesta, joten sopimus olisi sitonut heidät pitkäksikin aikaa torppareiksi. Maanomistajat vastustivat samasta syystä.Sitten laki jäi murroskauden jalkoihin ja tuli voimaan vasta 1918.

Lex Kallio eli maata maattomille koski muitakin kuin torppareita, joille laki antoi kyllä mahdollisuuden lisämaan ostoon.

Minulla on isoisäni jäljiltä erään kartanon, jonka isäntä hän oli, torppien lunastamiskokouksen paperit vuodelta 1920. Mielenkiintoista oli että monet kartanon rakennuksissa asuneet mäkitupalaiset, muutama opettaja ym tulivat myös kokoukseen ja ilmoittivat halustaan lunastaa asumansa rakennuksen tontteineen. Kokousta vetänyt maatilahallituksen virkamies ei heitä hyväksynyt vaan paikalle sai jäädä vain varsinaiset torpparit, jotka kaikki ilmoittivat halustaan lunastaa (halvalla n 10:s osa käyvästä hinnasta) torppansa maineen.