Helsingin painopiste muuttunut – kaukojunat siirrettävä Pasilaan

Mielipide 30.10.2011 13:01

Suomen Kuvalehdessä 36/2011 oli laaja artikkeli Keski-Pasilan suunnitelmista. Kauaskantoisin niistä oli Eliel Saarisen visio siirtää rautatieasema Pasilaan. Nyt metropolialueen painopiste on jo ajat sitten siirtynyt Pasilan pohjoispuolelle.

Liikennevirasto ei kuitenkaan ole luopunut ”pakkomielteestään” ajaa kaikki lähi- ja kaukojunat Helsingin keskustaan. Liikenteen lisääntymisen myötä tämä on johtanut umpikujaan, jonka ratkaisuksi ehdotetaan kallista ja luonnotonta niin kutsuttua Pisara-rataa Helsingin niemen alle. Alustava kustannusarvio on miljardi euroa.

Pisaralla ei ole mitään liikenteellistä funktiota, se on käytännössä maanalainen liikkuva ratapiha. Rata välipysäkkeineen jopa hidastaa yhteyttä Pasilasta keskustaan. Pisaran kanssa risteilevät metrosuunnittelijoiden ympyrät, ja kun sekaan ehdotetaan vielä tunnelia Tallinnaan, Helsingin niemen alle tulisi ratoja jopa neljään kerrokseen.

Kallis Pisaratunneli on tarpeeton, jos kaukoliikenneterminaali siirretään Pasilaan. Sinne ollaan suunnittelemassa Helsingin kakkoskeskustaa pilvenpiirtäjineen. Tornien kannen alla on luonteva paikka rautatieaseman laajennukselle. Siirtää pitäisi nimenomaan kaukoliikenne – kymmenien tuhansien päivittäisten työmatkalaisten pääsy keskustaan on oleellisempaa, kuin harvemmin maakunnista tulevien matkustajien.

Kaukoliikenteen siirtäminen antaa mahdollisuuden poistaa puolet Töölönlahden raiteista, ratapiha kaventuisi oleellisesti. Raiteet riittäisivät lähiliikenteelle pitkälle tulevaisuuteen. Kauempana tulevaisuudessa on mahdollista poistaa Töölönlahdelta loputkin maanpäälliset raiteet muuttamalla lähiliikenteen ratoja metroksi. Näin Euroopan viimeinen ”rautaesirippu” Itä- ja Länsi-Helsingin välillä poistuisi, ja kaupunki voitaisiin vihdoin yhdistää. Se on niin arvokas tavoite, ettei sitä ainakaan virheellisellä tunnelirakentamisella pidä tukkia.

Kaukoliikenneterminaalin siirtäminen Pasilaan edellyttää aseman laajentamista ja raiteiden varaamista kaukoliikenteen käyttöön. Nykyistä yleiskaavaa pitäisi muuttaa joiltakin osin.

Asema tulee myös kytkeä nykyiseen metroverkkoon. Logistisesti edullisin linja olisi molempiin suuntiin kulkeva silmukkametro, jolla on mahdollista saada aikaan vaihdoton yhteys sekä Espoosta että itäsuunnasta keskustan kautta Pasilaan. Silmukka pyörisi vastapäivään Sörnäisistä Vallilan kautta Pasilaan ja sieltä edelleen Töölön ja Kampin kautta itään. Ja sama toisinpäin myötäpäivään idästä keskustan ja Pasilan kautta Espooseen. Vallilaan tulisi yksi ja Töölöön kenties kaksi uutta asemaa. Silmukkametron lisäksi muita uusia metrolinjoja Helsingissä ei tarvitakaan, liityntäliikenne hoitaa loput.

Espoon metron hintaan suhteutettuna silmukkametron kustannusarvio olisi parisataa miljoonaa, viidesosa Pisara-radan hinnasta. Kustannukset voi jakaa kolmen hyötyjän, Helsingin, Espoon ja Liikenneviraston kesken. Pasilan aseman laajennus on mahdollista rahoittaa pilvenpiirtäjien tonteista saatavalla tuotolla, ratkaisu olisi Liikennevirastolle erittäin edullinen. Silmukkametron toteutusaikataulu voi olla nopeampi kuin Pisara-radan, ympäristöongelmiakaan ei ole.

Keski-Pasilaan on rakentumassa seudullinen raideliikenteen ”kuuma piste”, jossa kauko- ja lähiliikenne ja metro kohtaavat. Lisäksi tulevaisuudessa rakennetaan keskustasta Pasilan kautta nopea yhteys lentoasemalle. Myös Tallinnan tunnelin henkilöliikenteen alkupää tulee todennäköisesti sijaitsemaan Pasilassa, sekin pitäisi ottaa kaavoituksessa huomioon. Raitiovaunujen ja bussien liityntäliikennettä voi tehostaa.

Useiden liikennevälineiden risteys tuottaa matkustajavirtoja, jotka tuovat elämää suunnitteilla olevaan Helsingin kakkoskeskustaan.