Helsingin Musiikkitalo on kansallinen projekti

SK:n toimitus
Mielipide 22.8.2009 13:00

Risto Niemisen viestiä on kuunneltava, kirjoittaa Sibelius-Akatemian rehtori ja Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo Oy:n hallituksen jäsen Gustav Djupsjöbacka.

Risto Niemisen haastattelu (SK 32/2009) oli tervetullut keskustelun avaus suomalaisen kulttuuripolitiikan ehdoista ja kulttuurilaitosten toimintatavoista. Olematta närkästynyt siitä, että Nieminen sanoo sanottavaansa vasta nyt, 12 vuoden jälkeen, olisi pyrittävä kuuntelemaan hänen viestinsä sisältöä. Mielestäni tärkeimmät huomiot liittyvät kulttuurivientiin, taidelaitosten yhteistyöhön ja Musiikkitalon sisältötuotantoon.

Suomalaiselle taide-elämälle kulttuurituonti on elintärkeää. PISA-tutkimusten tulokset ja huipputaiteilijamme menestys maailmalla ovat saaneet meidät luisumaan lievään itseihannointiin. Suomalainen musiikkielämä on tällä hetkellä korkeatasoista, mutta onko se sitä yhä kahdenkymmenen vuoden päästä? Tarvitsemme sekä taide-elämässä että koulutuksessa kipeästi kansainvälisiä vaikutteita ja vilkasta vuorovaikutusta. Helsingin juhlaviikkojen ja muiden festivaalien sekä kulttuuriorganisaatioiden tehtävänä on tuoda tuoretta ulkomaista nykykulttuuria meille ja estää meitä kylpemästä omassa liemessämme.

Risto Niemisen huolena on vähentynyt yhteistyöhalu pääkaupungin eri kulttuurilaitosten välillä. Tiukassa kustannuspaineessa taistelevien instituutioiden tehtävänä on turvata toimintaedellytyksensä, luoda oma profiilinsa ja pitää huolta yleisöstään.

Juhlaviikkojen johtajan näkemyksiä ei automaattisesti ole helppo synkronisoida laitosten omien taiteellisten profiilien kanssa. Nieminen mainitsee vuonna 2011 valmistuvan Helsingin Musiikkitalon huolestuttavana esimerkkinä ”uusien seinien rakentamisesta vanhalle toiminnalle”. Raoul Grünstein yhtyy hänen huoleensa (HS 14.8.).

Jokainen hankkeessa mukana oleva taho on perillä niistä odotuksista, jotka kohdistuvat Musiikkitaloon. Kaupungin keskellä oleva olohuone musiikista kiinnostuneille on konsepti, joka panee talon käyttäjiä kehittämään muuta kuin pääkäyttäjien – Helsingin kaupunginorkesterin, Radion Sinfoniaorkesterin ja Sibelius-Akatemian – perustoimintaa. Olemme mieltäneet Helsingin Musiikkitalon kansalliseksi projektiksi.

Kesäkuun alussa Sibelius-Akatemian ja British Councilin järjestämässä seminaarissa kolme brittiläistä musiikkitalon johtajaa luennoi musiikkitalokonsepteista ja niihin liittyvistä yleisöyhteistyöprojekteista. Nyt Helsingin juhlaviikkojen aikana peräti kahdessa seminaarissa pohditaan musiikin tilaa ja orkestereiden tulevaisuutta. Kysymys on selvästi mitä ajankohtaisin. Orkestereiden ja Sibelius-Akatemian on yhdistettävä voimansa, jotta niiden oman varsinaisen taiteellisen toiminnan (lue: konserttien) rinnalle pystytään luomaan runsaasti sellaista toimintamuotoja, jotka kiinnostavat entistä laajempaa yleisöä ja luovat uutta kysyntää.

Sibelius-Akatemiassa on useita työryhmiä, jotka suunnittelevat Sibelius-Akatemian toimintaa Musiikkitalossa. Tärkeänä päämääränä on integroida yhä suurempi osa siitä opintoihin, jolloin Musiikkitalo toimisi eräänlaisena laboratoriona samalla tavalla kuin yliopistolliset keskussairaalat hoitavat julkisia palveluja läheisessä yhteydessä lääkäreitä ja henkilökuntaa kouluttavan yliopiston kanssa. Erilaisten yleisöryhmien kohtaaminen ja taiteen välittämisen taidot kuuluvat yhä suuremmassa määrin tulevaisuuden muusikon työn kuvaan. Nämä ovat keskeisiä ajatuksia uudessa strategiassamme.

Tähän perustehtävien laajentamiseen tarvitaan täydentävää rahoitusta, joko julkisista varoista, jotka tukevat kaupunkikulttuuria tai erilaisilta tahoilta, jotka kanavoisivat varansa Musiikkitalon yhteyteen perustettuun säätiöön. Sibelius-Akatemian oman varainhankinnan, Satakieli-hankkeen onnistuminen, voi myös luoda edellytyksiä laajentaa yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Myönteiset signaalit tällaisen toiminnan merkityksen ymmärtämisestä Musiikkitalon laajan vision toteuttamiselle on jo saatu. Musiikkitalo avaa ovensa kahden vuoden päästä. Meillä on vuoden verran aikaa rakentaa tätä toimintaa.

Gustav Djupsjöbacka

Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian rehtori ja Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo Oyn hallituksen jäsen.