Hannes Mäntyranta: Kaikki e ei ole ekologiaa

SK:n toimitus
Mielipide 2.5.2009 11:00

Sähköistä laskua markkinoivalla elinkeinoelämällä ovat menneet eet sekaisin. On unohdettu, että e ei aina tarkoita ekologiaa, vaikka se tarkoittaisi sähköä (electricity).

Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, perusteluita vähemmän. Pääperiaate on, että paperilaskun ympäristövaikutukset lasketaan enemmän kuin täysimääräisesti, kun taas e-laskun vaikutuksia ei edes yritetä laskea.

Helsingin Energia mainostaa, että ”e-lasku on ekoteko”. Laitoksen mukaan tietokoneen ympäristövaikutuksia ei tarvitse ottaa huomioon, koska kukaan ei hanki sellaista e-laskua varten.

Tällä logiikalla tietokoneen ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan kuulu kenellekään, koska ainahan se ostetaan useisiin tarkoituksiin. Toisaalta yhtiö laskee paperilaskun haitaksi koko sen tuotantoketjun, vaikka sen kaikki osat on yleensä hankittu jotakin muuta kuin paperilaskuja varten.

Laitos antoi tiedoilleen kolme lähdettä. Niistä Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla oleva, vuonna 2000 tehty selvitys ei edes koske e-laskuja ja WWF:n sivut taas kertovat verkkotiliotteesta. Molemmat ilmoittavat heti alussa, että kaikki tietokoneisiin liittyvät ympäristövaikutukset on jätetty huomiotta. Kolmas yhtiön antamista linkeistä ei johda minnekään.

Vakuutusyhtiö If taas väittää laskujensa saatteessa e-laskun säästävän luontoa ja ympäristöä, mutta pyydettäessä saadut perustelut kertovat lähinnä aidanseipäistä.

Helsingin Sanomien kuluttajasivuilla kirjoitettiin 25.2.2009: ”Ympäristöystävällisyys on verkkolaskun vahva valtti. Paperilasku syö puuta ja bensaa, verkkolasku elää sähköllä. Suomen luonnonsuojeluliittokin suosittelee verkkolaskua.”

Eikö edes paperille painetussa Helsingin Sanomissa ymmärretä, että vaikka sähköä ei voi nähdä, se tehdään jostakin, usein fossiilisista raaka-aineista, uraanista tai – puusta. Miksi puusta tehty paperi on paha, mutta sähkö hyvä?

Luonnonsuojeluliitto taas ei myönnä suosittelevansa asiassa mitään, onpahan vain keskustellut toimittajan kanssa. Liitolla ei myöskään ole ”tässä vaiheessa… erityistä halua syventyä tähän asiaan”.

Pohjat veti kuitenkin Uusi toimisto -verkkolehti, joka 10.2.2009 kertoi Postin teettämästä Facebook-tiedustelusta. Se kertoo, mitä 20 000 innokasta verkon käyttäjää kuvittelee harrastuksensa aiheuttavan luonnolle.

Pelkkää hyvää, tietenkin: sähköisen asioinnin hyödyistä suurin on heidän mielestään vihreys.

Mikä sitten on totuus? Paperintuotannon ympäristövaikutukset tiedetään, koska ala on ne itse selvittänyt. Sen kilpailijat eivät ole moiseen viitsineet ryhtyä.

Esimerkiksi Tukholman teknillinen korkeakoulu on vertaillut paperi- ja verkkolehden ympäristövaikutuksia. Sen mukaan paperilehti pärjää verkkolehdelle ympäristövertailussa oikein hyvin.

Kannattaako esimerkiksi sähköposti tulostaa? Ehkä: on viitteitä, että jos se luetaan edes kahteen kertaan, tulostaminen on järkevää.

Google-haun ympäristövaikutuksista on keskusteltu maailmalla laajasti. Harvardin yliopiston fyysikko Alex Wissner-Grossin mukaan kaksi hakua kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin teekupillisen keittäminen. Googlen mukaan oikea määrä on pikemminkin kahdeskymmenesosa tästä.

Wissner-Grossin väite koski kuitenkin minuutteja kestävää hakua, ei nopeaa kertahakua. Varsinaiseen väitteeseen Google ei tiettävästi ole vastannut.

Google-haun toimintatapa on omiaan lisäämään energiankulutusta: tärkeintä on nopeus, ja se hoidetaan niin, että serverit pannaan kilpailemaan keskenään. Energiatehokkuutta on mahdoton selvittää, koska yhtiö ei anna itsestään edes yhteystietoja.

Erityisen paljon sähköä verkossa vievät animaatiot. Esimerkiksi avatarina tunnetun virtuaalihahmon ylläpitäminen saattaa tutkijoiden mukaan kuluttaa energiaa saman verran kuin tavallinen brasilialainen – siis oikea ja elävä ihminen.

Teksti Hannes Mäntyranta

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija.

Keskustelu

Mäntyranta ottaa nyt ihan turhaan kunniaa paperitellisuuden ekologisuuden selvittämisestä julkisuudessa. Kovin vastenmielistä sen tekeminen juurtajaksain on paperiteollisuudelle itselleen ollut. Tältä osin kirjoitus menee pahasti tarkoitushakuisen markkinoinnin puolelle. Sen sijaan olen samaa mieltä, että ITC-alan ekotehokkuutta ei ole vielä selvitetty oikeastaan ollenkaan. Olisikohan syynä alan nuoruus suhteessa paperin valmistukseen. Jaksan uskoa, että ITC-alan selvityksetkin vielä tulevat. Niitä ei vain tule ala omaehtoisesti tekemään, ihan niinkuin ei paperinvalmistuskaan ole niitä oma-aloitteisesti tehnyt. Niitä on lähdettävä ulkopuolisten eli esimerkiksi käyttäjien lähdettävä vaatimaan.

En myöskään olisi valmis pitämään minkään alan itse omaehtoisesti tekemiä selvityksiä mitenkään luotettavana. Niissä on tietenkin mukana oma etu. Samalla lailla on kilpailijoiden selvitysten laita. Tästä kävisi esimerkiksi vaikka Valion tutkimukset voin ylivertaisesta terveellisyydesta suhteessa margariineihin ja margariinitehtaiden tutkimukset kuinka voi tappaa kun margariini sen sijaan suorastaan parantaa ihmisiä. Asialle pitäisi saada riippumattomat tahot, jos joku sellaisia jostakin löytää. Parasta mitä voimme saada lienee, että syntyy useita kilpailevia selvityksiä joiden perusteet ja menetelmät ovat avoimesti arvioitavissa. Sellainen tosin vaatisi kohteena olevan alan yritysten kirjanpitojen penkomista julkisesti. Epäilen josko paperintekijät tai ITC-toimijat sellaiseen avoimmuuteen suostuvat.

Oivallus metsä- ja paperiteollisuuden äärimmäisestä pääomavaltaisuudesta ja siitä että kukaan ei hanki paperikonetta tulostaakseen yhden paperilaskun on erinomainen. On epärehellistä jättää tietokoneen elinkaari ja sähkönkulutus huomiotta sähköistä ja paperista laskua vertaillessa.

KTH on Itellan rahoittamana tehnyt tutkimuksen myös e-laskuista. http://www.csc.kth.se/sustain/publications/reportfiles/sus_2008_3_moberg_et_al_report.pdf

Johtopäätös on että sähköinen lasku vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Paperilaskussa energiaa tuhraantuu esimerkiksi siihen että kuluttaja joutuu pitämään tietokonettaan pidempään päällä syöttäessään laskun tietoja käsin verkkopankissa. E-laskun voi siirtää maksettavaksi hiiren klikkauksella.

Paljonko puuta pitää polttaa, että saadaan energia alskun lahettämiseen?