Suomen EU-puheenjohtajuus on valmisteltava yhdessä

puheenvuoro 23.03.2018 06:00
Tytti Tuppurainen

Suomen EU-puheenjohtajuus loppuvuodesta 2019 osuu mielenkiintoiseen kohtaan. Sen alkaessa heinäkuussa on maahan kenties juuri eduskuntavaalien jäljiltä muodostettu uusi hallitus. Euroopan parlamentti on vaalien jälkeen järjestäytynyt, ja uusi komissio on muotoutumassa. Isoista EU-politiikan kysymyksistä ainakin rahoituskehykset ja mahdollisesti myös brexit ovat auki.

Omien vaalien osuminen juuri puheenjohtajuuden kynnykselle haastaa meidät laajaan parlamentaariseen yhteistyöhön puheenjohtajuuden valmistelussa. Vielä ei ole tiedossa, mitkä puolueet ovat tuolloin vastuussa. Toisaalta EU-parlamenttikauden alku ja komission nimittäminen tarjoavat puheenjohtajamaalle ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa tulevan komission työohjelmaan.

 

Vaikka puheenjohtajuuden merkitystä ei pidä liioitella, ei sen tarjoamaa tilaisuutta kohottaa Suomen EU-profiilia pidä jättää käyttämättä. Totta on, että perussopimusmuutokset ovat vähentäneet puheenjohtajamaan roolia. Eurooppa-neuvostoa johtaa presidentti, ulkoasiainneuvostolla ja myös euroryhmällä on pysyvä puheenjohtaja. Ero Suomen aiempiin puheenjohtajuuksiin on tältä osin huomattava.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö