Epätietoisuus alan valinnasta ajaa lukiolaisia välivuoteen

Seitsemän kymmenestä lukiolaisesta ilmoittaa, ettei työelämäasioita käsitellä koulussa riittävästi. Yhä useampi lukiolainen jää ylioppilaskirjoitusten jälkeen viettämään välivuotta ja miettimään koulutus- ja uravalintojaan. Epävarmuus omasta alasta on iso.

Vuosittain noin 5 000 – 6 000 peruskoulun lopettavaa nuorta ei jatka tutkintoon johtavaan koulutukseen välittömästi 9. luokan jälkeen. Yläkoulunsa päättävien osalta tukiverkot kuitenkin toimivat ja merkittävä osa näistä syrjäytymisuhan alla olevista nuorista jatkaa opiskelujaan esimerkiksi kymppiluokalla, työpajoissa tai ammatilliseen koulutukseen valmistavassa ammattistartissa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt lukiolaisnuorten tilanne. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden ylioppilaiden määrä on noussut usean vuoden ajan ja myös välivuoden suosio on lukiolaisten keskuudessa kasvanut. Vuonna 2011 jo 62 prosenttia ylioppilaista ei välittömästi jatkanut opiskelua ylioppilaaksi tulon jälkeen.

Luku on iso ja ero peruskoulun jälkeiseen haasteeseen on valtava, tarkastellaan asiaa sitten yksilön, yhteiskunnan tai työurakeskustelun kannalta. Toinen huomio on, ettei näistä nuorista olla julkisuudessa huolestuneita. Heidän ei nähdä olevan vaarassa syrjäytyä. Vaikka ylioppilastutkinto on tutkinto, niin se ei suoraan valmista mihinkään ammattiin tai anna pätevyyttä toimia työtehtävissä. Jos jatko-opiskelupaikkaa ei löydy kasvaa riski syrjäytyä, sillä työmarkkinoilla on aikaisempaa vähemmän käyttöä pelkälle ylioppilastutkinnolle, työelämän kasvaneiden osaamisvaatimusten vuoksi.

Keskusteluissa opinto-ohjaajien kanssa on noussut esille, että nuoret hakevat jatko-opintoihin vasta kun ovat aivan varmoja valinnastaan. Julkisuudessa esillä olleet huhut siitä, että opiskelualan vaihtamista kesken opiskelun vaikeutettaisiin, ovat saaneet nuoret entistä varovaisemmiksi. Valintaa ei uskalleta tehdä puutteellisin tiedoin.

Monet hakeutuvat mielellään aloille, joissa työn saanti ei kuitenkaan ole varmaa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi taide- ja kulttuurialat. Tärkeää olisi, että nuorella olisi valintansa tukena tietoa mm. alan työllistymismahdollisuuksista.

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median helmikuussa 2013 julkistama Kun koulu loppuu -tutkimus osoittaa, ettei työelämäasioita käsitellä koulussa riittävästi. Seitsemän kymmenestä lukiolaisesta kokee, ettei työelämätietoa ole riittävästi tarjolla. Välivuotta harkitsevien määrä on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta tutkimuksesta. Nyt lähes joka neljäs lukiolainen ilmoittaa pitävänsä välivuoden. Luvut osoittavat, että tulevaisuus on nuorilla yhä enemmän sumussa.

Lukiolaisnuoret tarvitsevatkin tukea jatkokoulutus- ja uravalintojensa tueksi. Lukiokoulutusta vuonna 2009 arvioinut Koulutuksen arviointineuvosto toteaa raportissaan, että lukiokoulutus epäonnistuu juuri jatko-opintoihin ohjaamisessa. Tilanne ei ole viime vuosina parantunut. Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimus viime vuodelta päätyy samaan tuloksen. Lukiolaiset ovat tyytymättömiä saamaansa ohjaukseen.

Nykyinen lukiokoulutus ei selvästikään tue nuoren työminän kehittymistä. Ohjaaminen on enemmän koulusta kouluun -ohjaamista, mutta se ei enää riitä. Nuori tarvitsee koulutuspaikan valinnan tueksi tietoa siitä, mihin mitäkin koulussa opittua tarvitaan työelämässä.

Nuorilla itsellään on vastaus siihen, miten heidän tulevaisuutensa suunnittelua voisi kouluaikana tukea. Kun koulu loppuu -tutkimukseen osallistuneista lähes 3000 lukiolaisesta yli puolet ilmoittaa haluavansa lukiokoulutukseen enemmän työelämätietoutta. Käytännössä nuorten toiveiden toteutuminen tarkoittaa, että myös aineenopettajien tulisi toimia aktiivisemmin nuoren tulevaisuuden kuvan hahmottamisessa, opinto-ohjaajien ohella.

Opinto-ohjaaja on koulutuksen ja jatko-opiskelun asiantuntija, mutta aineenopettaja voisi olla rohkeammin oman oppiaineensa ammattien ja työtehtävien asiantuntija. Opettajat voisivat myös aikaisempaa rohkeammin järjestää yritysvierailuja ja tutustua alueensa elinkeinoelämään esimerkiksi OpeTETissä, joka on opettajien työelämäjakso.

Olemme vuodesta 2004 kehittäneet koulujen ja yritysten yhteistyötä eri puolilla Suomea Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman avulla. Yläkoulujen kanssa on toteutettu satoja eri hankkeita ja luotu malleja, joissa yritys on toiminut oppimisympäristönä. Lukiokoulutusta on ollut vaikea saada mukaan nuoriso-ohjelmaan. Tämä on valitettavaa, sillä lukiolaisten mielestä työelämäyhteyksille olisi kuitenkin tarvetta.

Parhaillaan lukiokoulutuksen uudistamista pohtii opetusministerin asettama työryhmä. Nyt on korkea aika turvata tavalla tai toisella lukiolaisten mahdollisuudet saada kaivattua työelämätietoutta omien valintojensa tueksi.