Elektronisen kirjan pelisääntöjä pitää pohtia vakavasti

Mielipide 23.8.2009 07:00

Yliopistojen oppikirjakurjuus havainnollistaa kirjan korkean hinnan aiheuttamaa haaskausta, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Paperille painettu kirja tulee ainakin osittain korvautumaan kirjan kokoisella lukulaitteella, johon teksti ladataan langattomasti nettikirjakaupasta. Monen mielestä nuo lukulaitteet ovat jo nyt painettua kirjaa kätevämpiä, eikä tekniikan kehitys tähän pääty.
Elektroninen kirja voisi olla sivistyksen riemuvoitto. Kynnenkokoiselle muistikortille voi tallettaa enemmän luettavaa kuin kukaan pystyy elämänsä aikana lukemaan. Koko maailman kirjalliset aarteet matkalle mukaan! Laitteelle voi ladata myös aamun sanomalehden. Kallis kotiinkanto jää pois, ja paljon paperia säästyy.

Kaikki, mikä jaetaan elektronisesti, on helppo kopioida, kuten musiikin alalla on havaittu. Jos kirjat leviävät pääsääntöisesti kopioimalla, mistä kirjailija saa tulonsa? Myös painettu kirja on helppo skannata tiedostoksi ja jakaa kustannuksitta eteenpäin. Ruotsissa vapaata kopiointioikeutta ajava Piraattipuolue sai jopa paikan europarlamentissa.

Ajatus tekijänoikeuksien kumoamisesta on suosittu klassisen kansantaloustieteen parissa. Ainakin ennen kansantaloustieteessä opetettiin, että markkinamekanismi kohdentaa voimavarat oikein vain jos tieto on ilmaiseksi saatavilla ja hyödykkeet maksaisivat rajakustannustensa verran. Kirjojen osalta tämä tarkoittaisi euroa tai kahta, koska ei painoksen kasvattaminen enempää maksa. Silloin ei kirjailijalle eikä kustantajalle kuitenkaan jäisi korvausta työstään. On sinänsä haaskausta hinnoitella osa lukijoista pois, jos painoksen kasvattaminen ei maksa melkein mitään. Samanlaista haaskausta olisi, jos sillalla kävely maksaisi ja köyhät joutuisivat kiertämään pitkän, turhan kierroksen, vaikka ei silta jalan alla kuluisi.

Yliopistojen oppikirjakurjuus havainnollistaa kirjan korkean hinnan aiheuttamaa haaskausta. Painoksen kasvattaminen oppikirjasta maksaisi euron tai pari kappaleelta. Tämä olisi tehokkuusmielessä oppikirjan oikea hinta, mutta kurssikirjat maksavat kymmeniä elleivät satoja euroja. Ajatelkaamme, että neljänsadan opiskelijan kurssia kohden kirjoja myydään sata kappaletta viidenkympin hintaan, siis yhteensä 5 000 eurolla. Monen opinnot viivästyvät kirjaa lainaamosta jonotettaessa. Kirjan tekijät ovat sen 5 000 euroa ansainneet, mutta parempaan tulokseen päästäisiin, jos yliopisto sopisi kustantajan kanssa vaikkapa 6 000 euron kertamaksusta, johon sisältyisi kirja kaikille 400 opiskelijalle. Ehkäpä skannaamisen yleistyminen lisää kustantajien kiinnostusta tähän rahoitusmalliin.

Kirjastolaitos on kompromissi kirjan maksullisuuden ja maksuttomuuden välillä. Kun hätäisimmät ovat kirjan ostaneet, loput voivat lainata sen kirjastosta.

Yritin blogillani tivata tekijänoikeuksien vastustajilta, miten he kirjailijoiden toimeentulon oikein järjestäisivät, jos tekijänoikeudet kumottaisiin. Joku sanoi, ettei kirjailijoille tarvitse maksaa, koska monet kuitenkin kirjoittavat pelkästä sanomisen halusta. Moni uskoi, että lukijat ovat niin eettisiä, että maksaisivat vapaaehtoisesti kirjailijalle, vaikka tarjolla olisi halvempi laillinen piraattipainos. Esitettiin myös, että kirjallisuuden rahoittamiseksi otettaisiin käyttöön tv-maksun kaltainen maksu.

Lainlaatijat eivät ole kumoamassa tekijänoikeuksia. Niitä ollaan päinvastoin pidentämässä, mitä en myöskään ymmärrä. Kirjailijan palkitsemiseen riittäisivät kymmenen vuoden tekijänoikeudet, koska ei kirja sen jälkeen juuri mitään tuota. Se voisi päätyä yhteiskunnan yhteiseksi kulttuuriperinnöksi.

Vakavampi väite on, että tekijänoikeudet kumoutuvat, vaikka sitä ei haluttaisikaan. Kopioinnin estäminen edellyttäisi sellaista poliisivaltiota kotietsintöineen, ettei sellaista kukaan halua.

On eri asia sallia kaverilta kopiointi kuin sallia se, että kirja laitetaan julkiselle nettisivustolle miljoonien ihmisten kopioitavaksi. Avoimen julkisen levittämisen estäminen ei edellytä poliisivaltiota, sillä jos sivusto on kaikkien tiedossa, se on myös poliisin tiedossa.

Sellaistakin varmaan yritetään, että joitain kirjoja on kopioimisen estämiseksi saatavissa vain Kindlen kaltaisilla laitteilla, joista tietoa ei saa kopioiduksi kuin näyttöruudulta valokuvaamalla. Kindle on Amazon nettikaupan kauppaama kirjanlukulaite, johon voi ostaa sisältöä vain Amazon-kirjakaupasta. Maailma, jossa lukulaite on sidottu yhteen kirjakauppaan, olisi entistäkin monopolistisempi.

Pelisääntöjä kannattaisi pohtia vakavasti, jotta uusi tekniikka koituisi kirjallisuuden voitoksi eikä sen tappioksi. Periaatteessa elektroninen kirja voisi tarjota kirjailijan ja lukijan väliselle kaupankäynnille kummankin kannalta nykyistä paremmat ehdot. Kirjailija saa 30 euron hintaisesta kirjasta nyt noin kolme euroa. Elektronisessa kirjassa jää paljon välikäsiä pois. Lukijan ei tarvitse maksaa edes sitä kolmea euroa, koska halvempi hinta lisää myyntiä. Tosin kustannustoimittajan pitäisi myös elää. Jos vain lukijat suostuvat maksamaan, lukemisen hinta voisi pudota murto-osaan nykyisestä ilman, että kirjojen kirjoittaminen kävisi kannattamattomaksi.

Musiikkipuolella Spotify-nimisestä nettikaupasta saa musiikkia joko ilmaiseksi, mutta mainoksilla pilattuna, tai kympin kuussa maksamalla ilman mainoksia. Kuunnella saa niin paljon kuin haluaa. Tämä on laillista, ja siitä maksetaan korvaus tekijöille. Järjestely on edullinen sekä musiikin tekijöille että kuuntelijoille.

Kirjallisuudessa voisi tehdä jotain samaa. Kohtalaisen matalalla kuukausimaksulla saisi lukea niin paljon kuin ehtii. Kopiointia ei estä mikään, mutta jos maksu on tarpeeksi pieni, on helpompi maksaa kuin venkoilla piraattikopioiden kanssa.

Nykysäännöt tuottavat kirjailijoiden välille järjettömän suuret tuloerot joidenkin maailmantähtien tienatessa satoja miljoonia vuodessa. Suositun kirjan tuleekin tuottaa enemmän kuin epäsuositun, mutta jos kirjailijoiden välinen tulonjako suunniteltaisiin yleiseen järkeen ja oikeudentuntoon perustuen, siitä ei tehtäisi näin vinoa. Sivusto voisi maksaa kirjailijoille lukijoiden suhteessa niin, että hinta laskee määrän noustessa.

Osmo Soininvaara

Vapaa kirjoittaja ja luennoija.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.