Pimitykselle pantava piste

Pääkirjoitus: Kun julkinen valta on yhtiöittänyt toimintojaan, periaate asioiden avoimuudesta on murentunut. Tämän on muututtava.

Profiilikuva
julkisuuslaki
Teksti
Jussi Eronen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Julkisuusperiaate – eli oikeus saada tietoja viranomaisten asiakirjoista – on paljon vanhempi asia kuin itsenäinen Suomi.

Periaate tuli oikeusjärjestykseemme jo Anders Chydeniuksen aikoihin, vuoden 1766 Ruotsi-Suomen painovapausasetuksella.

Tämä pohjoismaisen demokratian ikiaikainen kivijalka on murentunut.

Kunnat ovat perustaneet noin 2 000 osakeyhtiötä ja siirtäneet toimintojaan niihin. Joukossa on esimerkiksi sijoitusyhtiöitä, energiayhtiöitä ja yritysmuodossa toimivia oppilaitoksia.

 

Veronmaksajat eivät voi valvoa varojen käyttöä näissä yhteiskunnan omistamissa yhtiöissä, sillä Suomessa julkisuuslaki ei ulotu osakeyhtiöiden asiakirjoihin.

Esimerkiksi Espoossa poliitikot eivät edes pyytämällä saaneet tietoa budjettinsa ja aikataulunsa sotkeneesta Länsimetro-yhtiöstä.

Tuusniemellä hallintojohtaja sai potkut vähän sen jälkeen, kun oli kysellyt kunnan elinkeinoyhtiön toimintatapojen perään.

Ruotsissa julkisuuslaki on ulotettu koskemaan myös yksityisiä yrityksiä, mikäli julkinen valta on yrityksessä määräävässä asemassa.

 

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää huomautti julkisuuslain porsaanreiästä jo 2009, tuloksetta.

Meillä yhtiöittäminen on jatkunut ja liikesalaisuuden piiri sitä kautta laajentunut, on pääministerinä ollut sitten Vanhanen, Kiviniemi, Katainen, Stubb tai Sipilä.

Syksyllä 2016 eduskunnassa tehtiin kaksi lakialoitetta, joilla yhtiöihin piilotettua tietoa haluttiin julkiseksi.

Timo Harakan (sd) paperi keräsi taakseen 15 sosiaalidemokraattia ja yhden vihreän. Mikko Kärnän (kesk) hanke sai tuekseen yli sata edustajaa yli puoluerajojen.

Eduskunnan työkuormassa idea on edennyt verkkaisesti. Talousvaliokunta käsitteli Kärnän aloitetta viimeksi toukokuussa 2017, mutta ei ole vielä päättänyt jatkotoimista.

Keväällä 2017 myös kuusi toimittajayhdistystä ehdotti oikeusministeriölle avoimuuden lisäämistä.

 

Oikeusministeriössä näkyy nyt valoa tunnelin päässä.

Ministeriö on tilannut julkisuuslain soveltamisalan laajentamistarpeesta selvityksen eläkkeellä olevalta lainsäädäntöneuvokseltaan Anna-Riitta Wallinilta.

Selvityksen määräaika on vuoden loppuun. Jatkotoimet jäävät joka tapauksessa vasta seuraavalle hallitukselle.

Tätä odotellessa viranomaisten pitäisi muistaa, että nykyistäkin julkisuuslakia tulee totella. Asiassa kompuroidaan jatkuvasti.

Eduskunnan oikeusasiamiehen tuoreen vuosikertomuksen mukaan virkamiehet jättävät liian usein vastaamatta kansalaisten tietopyyntöihin ja kieltäytyvät tiedon tai valituskelpoisen päätöksen antamisesta.

Kansan palvelijat eivät ymmärrä, kenellä he ovat töissä.