Hyvästit vaaleille

Kolumni: Nylymalli sivuuttaa kansalaiset päätöksenteosta, kirjoittaa Jan Erola.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Jan Erola
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun toinen maailmansota päättyi, maailmassa oli vain tusina todelliseksi demokratiaksi luettavaa valtiota. Vuonna 1972 niitä oli 44, vuonna 1993 jo 117 kaikkiaan 195 maasta. Tämä nykyinen malli hallita ihmiskuntaa ja valita hallitsijoita on kovin tuore muoti.

Suomessa demokratiaa on harjoiteltu jo 110 vuotta. Vuonna 1907 järjestettiin Ilmari Kiannon Punaisesta viivasta tutut yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit. Kirjassa ”solisalirattien” agitaattori Puntarpää lupasi vähävaraisille kaikenmoista hyvää ja kaunista.

Eduskunta ei köyhien vaatimista radikaaleista uudistuksista perustanut, ja ensimmäisen maailmansodan loppumainingeissa demokratiamme toimimattomuus johti sisällissotaan.

Nykyään yhä useampi laukoo, että seuraavia valtiollisia vaalejamme ei tarvitsisi edes järjestää. Istuva presidentti Sauli Niinistö kun killuu edelleen joissain kyselyissä jopa 80 prosentin kannatusluvuissa. Onpa kilpaehdokas Pekka Haavisto ehtinyt ehdottamaan, ettei Nato-jäsenyyttäkään kysyttäisi kansalaisilta. Poliitikkomme eivät luottaneet vaalikarjaan myöskään siirtyessämme yhteisvaluuttaan.