Auringon käyttäytyminen on muuttunut, muuttuuko ilmasto?

Mielipide 20.1.2012 18:30

Maapallon ilmasto on lämmennyt 1900-luvulla kuten Ilmatieteen laitoksen tutkijat toteavat. Ilmastonmuutoksen tutkijat pitävät lämpiämisen aiheuttajana ihmiskunnan tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä, mutta muiden alojen tutkijoiden uudet tulokset viittaavat siihen, että auringon vaikutus on otettava huomioon. Seuraavassa tarkastellaan niitä.

Ilmastomalleissa auringon säteily oletetaan lähes vakioksi ja otetaan huomioon vain sen pienet vaihtelut kunkin 11 vuoden auringonpilkkujakson aikana. Todellisuudessa koko 1900-luvun auringon aktiivisuus (miten se sitten määritelläänkin) on noussut, ja voi olla syynä lämpenemiseen.

Aivan uusien aurinkotutkimusten mukaan aurinko on 2000-luvulla alkanut käyttäytyä aikaisemmasta poiketen. Pienten auringonpilkkujen osuus on monien pilkkujaksojen aikana pysynyt samana, mutta on nyt ratkaisevasti pudonnut suuriin verrattuna. Viimeisin pilkkuminimi on myös ollut syvempi kuin ennen. Auringon aktiivisuus heikkenee. Auringon käyttäytymisen mahdollinen osuus ilmaston muuttumisessa tulee näkyviin lähivuosina. 2000-luvulla ilmasto ei ole lämmennyt.

Puulustojen tutkimuksessa ei enää ole kysymys lämpötilojen ja kasvuolosuhteiden arvioinneista entisinä aikoina, vaan suhteellisen tarkoista lämpötila- (luston leveys ja tiheys) ja auringon aktiivisuus- (radiohiilen määrä lustossa) tiedoista tuhansien vuosien ajalta menneisyydessä. Auringon aktiivisuus tosin määritellään vielä nykyisin eri tavoin, ja auringon tuntemus on vielä puutteellinen. Lustomittauksissa näkyvät ilmaston lämpimät (mm. 1000-1200-luvuilla) ja kylmät kaudet (mm. 1600-luvun loppupuolella ja 1700-luvun alussa). Kummatkin ovat uusien tutkimusten mukaan olleet maapallon laajuisia. Lämpökauden aikana aurinko on ollut aktiivinen, viileänä kautena pilkkuja on ollut vähän.

Ilmastomallien kehittäjät uskovat muun muassa tulivuorten purkausten olevan syynä tilapäiseen viilenemiseen. Kuitenkin tulivuorenpurkausluettelon mukaan purkausten lukumäärä 50 vuotta kohti on tasaisesti kasvanut vuodesta 1000 alkaen ilmeisesti tiedonvälityksen paranemisen ansiosta. Yksityinen purkaus voi viilentää ilmastoa vain parin vuoden ajan.

Ilmakehän hiilidioksidimäärä on kasvanut, mutta ihmiskunnan osuutta ei tunneta tarkasti. Ilmaston lämmetessä meret lämpiävät, jolloin ne luovuttavat hiilidioksidia ilmakehään. Ilmaston jäähtyessä tapahtuu päinvastoin. Uusimmat tutkimustulokset myös viittaavat siihen, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on esiteollisena aikana ollut lähes yhtä suuri kuin nykyään. Mitatut pitoisuudet eivät ole ottaneet huomioon pitoisuuden pienenemisestä pitkän ajan kuluessa mannerjään ilmakuplissa.

Ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditaan toimia, joiden kustannukset ovat kymmeniä tuhansia miljardeja euroja. Nykytiedolla se ei ole perusteltua. On ilmeisesti palattava aurinkokeskeiseen maailmankuvaan. On selvitettävä ilmaston muuttumisen todelliset syyt. Tarvitaan ilmastotutkijoiden, aurinkotutkijoiden ja puulustotutkijoiden yhteistyötä.