Armeija: Kannattaako koko ikäluokkaa viihdyttää valtion varoilla?

Mielipide 25.8.2009 06:40

Kannattaako koko ikäluokkaa viihdyttää valtion varoilla siltä varalta, että joitakin heistä saatettaisiin joskus tarvita maanpuolustustehtävissä, kysyy viestinnän tutkija Anu Kantola.

Saksassa on taitettu peistä pitkin kesää yleisestä asevelvollisuudesta. Liittokansleri Angela Merkel ja hänen ulkoministerinsä Frank-Walter Steinmeier ovat puolustaneet yleistä asevelvollisuutta, mutta samaan aikaan kanslerin puolue CDU on jäämässä ainoaksi merkittäväksi puolueeksi, joka siihen vielä uskoo. Liberaalipuolue FDP, Steinmeierin demarit sekä vihreät ovat asevelvollisuudesta luopumisen kannalla.

Luopumisen puolesta esitetyt argumentit ovat moninaisia. Yleinen asevelvollisuus on kallis ja tehoton tapa, jossa menetetään sekä miestyövuosia että koulutetaan turhaan ihmisiä. Monille armeija on ajan tuhlausta. Jotkut muistuttavat, että asepalvelus on juridisesti ei-hyväksyttävää pakkotyötä, jota valtio teettää valikoivasti kansalaisillaan. Ja ennen muuta, nykyinen korkeaan teknologiaan perustuva sodankäynti ei toimi kansanarmeijan varassa ja vaatii sen sijaan rahaa asejärjestelmiin ja teknologiaan.

Akuutti syy keskustelulle on ollut myös Afganistanin sota, jossa saksalaiset ovat olleet mukana taisteluissa. Sota on havainnollistanut, että yleinen asevelvollisuus ei sovi kovin hyvin yhteen nykyaikaisen sodan kanssa. Kuten Der Spiegel asian muotoili: yleisen asevelvollisuuden suorittaminen auttaa Afganistanissa suunnilleen yhtä paljon kuin vierailu eläintarhassa.

Syyskuun lopussa pidettävien liittopäivävaalien yksi tulos saattaisikin olla Saksan luopuminen yleisestä asevelvollisuudesta. Niin kävisi lähes varmasti, jos demarit ja vihreät pärjäävät. Mutta myös keltapunainen hallitus saattaa päätyä samalle kannalle, jos CDU heikkenee ja FDP saa kannatusta.

Ja vaikka asevelvollisuus ei menisi nurin näissä vaaleissa, niin tulevaisuudessa niin luultavasti käy, sen verran yksinäinen CDU alkaa olla. Kyselyissä saksalaisten enemmistö ja erityisesti nuoremmat sukupolvet kannattavat pakollisesta asevelvollisuudesta luopumista.

Saksassa keskustelu kulkee hyvin samanlaisia latuja kuin Ruotsissa, joka luopui kesäkuussa yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyi vapaaehtoisuuteen. Pakollisen asevelvollisuuden maiden joukko alkaa olla aika harva: Saksa, Turkki, Kreikka, Norja, Viro ja Tanska.

Miten tämä kaikki vaikuttaa Suomeen? Eipä oikein mitenkään. Kuten edellinen puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala muotoili: ”Suomessa täytyy ymmärtää, että puolustusvoima tulee reservistä eikä sulkeisissa marssivista finninaamaisista alokkaista.”

Finninaamoista olen samaa mieltä. Mutta reserviläisistä en ole ihan varma. Kaikki kunnia Suomen reserviläisille, mutta kun katselen ympärilleni, niin en ole ihan varma, kuinka paljon heistä olisi iloa Afganistanin kaltaisessa sotatilanteessa. Ellei sitten ideana ole se, että sissin kovuus ja aseteknologinen huipputietämys on ovelasti piilotettu pehmeästi pyöristyvän keskivartalon, maata kohti pyrkivän hartialinjan ja hiukan uneliaan katseen uumeniin.

En tiedä, kannattaako koko ikäluokkaa viihdyttää valtion varoilla siltä varalta, että joitakin heistä saatettaisiin joskus tarvita maanpuolustustehtävissä. Tai onko mitään järkeä siinä, että merkittävä osa nuorista miehistä viettää siviilipalveluksen pituisen tovin hanttihommissa vain sen vuoksi, että toiset viettävät sen kasarmeilla toisenlaisissa hanttihommissa.

Vapaaehtoisen tai valikoivan asevelvollisuuden puolesta puhuisi myös se, että naisten vapaaehtoinen asevelvollisuus on tuottanut armeijalle parasta valioluokkaa olevia oman sukupuoleni edustajia. Armeijaan hakeutuvat ne, jotka ovat motivoituneita ja pärjäävät siellä. Näin ainakin jos armeijan ulkoista viestintää on uskominen.

Mutta nämä ovatkin turhia ajatuksia tässä maassa, jossa miehet ovat rautaa ja kaikki muu puuta. Luotetaan siis siihen, että sotilaallisesta uhasta selvitään miesvoimalla. Ja toivotaan, että ystävällismieliset hyökkääjät ovat samaa mieltä eivätkä keksi tuoda tänne Afganistanin kaltaista sotaa vaan käyvät sitä reilusti vanhoilla konsteilla mies miestä vastaan.

Anu Kantola

Kirjoittaja on viestinnän tutkija.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.