Arhippainen: Surulle kasvot, pahalle kasvottomuus

SKnetin toimitus
Mielipide 10.10.2008 12:30

Medialla on keskeinen rooli, kun kansa luo käsityksensä tragediasta. Jos media vaikenisi hullujen syvimmistä ajatuksista, pahan leviäminen hidastuisi.

SK netti julkaisee katkelmia Max Arhippaisen kolumnista, joka julkaistaan tämän viikon Suomen Kuvalehdessä (ilm. 10.10.2008). Voit kommentoida tekstiä tässä blogissa.

Tiedotusvälineet pyrkivät nykyään henkilöimään uutisensa. Olen aikaisemmassa työssäni Hufvudstadsbladetissa vahvasti puolustanut tätä kehitystä, vaikka (onneksi pienenevä) konservatiivinen journalisti- ja lukijajoukko pitää sitä asioiden pinnallistamisena. Tärkeästä yhteiskunnallisesta uutisesta ei tule pinnallinen, jos journalisti antaa uutiselle kasvot eikä tyydy prosessin kuvaamiseen. Päinvastoin: uutisen tärkeys korostuu.

Henkilöity journalismi ei ole ongelmatonta. Mielikuvat vahvistuvat, jos niille annetaan kasvot. Mielenkiintoisuuden ja tärkeyden ristiriita voi kärjistyä: pelkkä uteliaisuus voi jättää tärkeysnäkökulmaa varjoonsa.

Median raportoidessa vakavasta kriisistä henkilöidyn journalismin ongelmat kärjistyvät entisestään. Syntyy vääjäämättä ristiriita: on mahdotonta täysin kunnioittaa yksilön oikeutta yksityisyyteen silloin, kun turvataan yleisön oikeutta ymmärtämiseen.

Viime marraskuun tragedian jälkeen joukko Jokelan koulun entisiä oppilaita kritisoi verkkoadressissa vahvoin sanoin tiedotusvälineitä. He kysyivät retorisesti, onko oikein hyökätä kriisikeskuksesta poistuvien hysteeristen ihmisten luo, mässäillä ampujan omaisten elämäkerroilla, salakuunnella nuorten traumanjälkeisiä keskusteluja ja tunkeutua ihmisten koteihin ja kirkon muistopalvelukseen.

Oppilaiden kannanotto ja mediakritiikki oli tärkeää. Se pakotti tiedotusvälineet pohtimaan toimintaansa.

Tämän seurauksena uutisointi Kauhajoesta oli hillitympää kuin Jokelasta. Media seurasi yhä tapahtumia useimmiten ihmisten näkökulmasta – mutta sävy oli muuttunut.

Kritiikistä huolimatta uskon edelleen, että tiedotusvälineiden tulee pyrkiä ihmisten lähelle. Myös vaikeista asioista on pystyttävä kertomaan ihmisten kautta. Olisi vahinko, jos edes osa mediasta taas luopuisi tehtävästä antaa yhteiselle surulle ja järkytykselle kasvot.

Olen tullut epävarmemmaksi siitä, teemmekö oikein kertomalla kaiken tekijöistä.

Kaikki tietävät tänään Petri Gerdtin, Pekka-Eric Auvisen ja Matti Juhani Saaren taustoista, ajatuksista ja motiiveista. Olen itse ollut hyväksymässä tätä toimituksellista toimintatapaa.

Niillä tiedolla on toki merkitystä. Joku voi havaita ja reagoida vastaaviin ilmiöihin, jos hän ymmärtää, miksi nämä nuoret miehet tekivät hirmutyönsä. Jossain Suomessa piilee muitakin nuoria, yksinäisiä miehiä, joilla on vastaavia synkkiä suunnitelmia.

Samalla ampumiset ja pommit ovat yhtä paljon julkisia itsemurhia kuin massamurhia.

Tiedotusvälineet eivät käytännössä koskaan julkaise itsemurhaviestejä, koska silloin annetaan itsetuhoiselle ihmiselle kiihoke toteuttaa suunnitelmiaan.

Mutta jos itsemurhaaja vie 5-10 kaveria mukanaan, hän saa nykykäytännön mukaan viestinsä perille – ja samalla haluamansa kuolemattomuuden.

Vaikenemalla hullujen syvimmistä ajatuksista, siis tekemällä pahan kasvottomaksi, voisimme hidastaa pahan leviämistä.

Auttaako media havaitsemaan tulevia tapauksia ajoissa? Vai pelaammeko julkisuuspeliä hullujen säännöillä, kertomalla ihan kaikki heidän ajatuksensa?

Valitettavasti molemmat vaihtoehdot voivat päteä samaan aikaan.

Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja ja ekonomisti, joka toimi Hufvudstadsbladetin vastaavana päätoimittajana 2002-2008.

Teksti
Max Arhippainen
SK 41/2008

Keskustelu

”Vaikenemalla hullujen syvimmistä ajatuksista, siis tekemällä pahan kasvottomaksi, voisimme hidastaa pahan leviämistä.”
Tai laitetaanko vaan silmät kiinni? Minusta nyt olisi nimenomaan tärkeää saada mahdollisimman julkiseksi se, mikä on syynä näihin tekoihin. Toistaiseksi vain SK on Lauri-jutullaan avannut asiaa, muut mediat tietoisesti sivuuttavat koulukiusaamisen.

Myönteisen viestinnän vahvistamisesta. Suomen lain mukaan http://www.finlex.fi ihmisillä on perusoikeuksia, kuten esimerkiksi oikeus terveyteen, johon kuuluu myös oikeus mielenterveyteen, ja voimassa erilaisia kansainvälisiä sopimuksia, kuten lasten oikeuksien sopimus. Asiallinen viestintä vahvistaa myös käsitystä siitä, että mediat voivat edistää ihmisten hyvinvointia ja oikeuksia. Lööpit ovat ahdistavia jopa monille aikuisille, joten kuinka lapset voisivat mieltää niissä olevat ahdistavat uutiset ja materiaalin? Lööppejä on kaikissa kioskeissa ja kaupoissa ja ihmiset, kuten lapset eivät voi välttyä niiltä. Mielestäni lööpit ovat mainoksia, joihin tarvittaisiin niissä esiintyvän ihmisen lupa. Välillähän lööpeissä on vain summa, jolla lehden voi ostaa. Ehkä oheinen lupamenettely asiallistaisi viestintää. Linkissä lapsiasiavaltuutetun kannanotto lööppeihin http://www.lapsiasia.fi/Resource.phx/lapsiasia/ajankohtaista/kannanotot/aloite1muut.htx Suomessa on myös paljon masennusta ja tutkimusten mukaan myönteinen viestintä vahvistaa vakautta. Myönteinen ja suvaitseva viestintä vahvistaa kaikkien ihmisten hyvinvointia ja oikeuksia. Suvaitsevaisuus on suvaitsevaisuutta sekä itseä, että muita kohtaan. On masentavaa, mikäli ei kelpaa olipa syy syrjintään mikä tahansa. Vaikuttaisi siltä, että suurin osa ihmisistä tulee mielellään hyväksytyksi juuri sellaisina ihanina erilaisina ihmisinä kuin ovat. Mitä nuorille halutaan viestiä? Lööpit ovat ahdistavia jopa monille aikuisille, joten kuinka lapset voisivat mieltää niissä olevan sensaatiopainotuksen? Tutkimusten mukaan myönteinen viestintä edistää vakautta. Kohtahan ihmiset eivät enää uskalla käydä kouluissa, syödä yms.kun jatkuvasti pelotellaan. Perustuslain 22§ Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Hyödyllisiä linkkejä aiheesta Finnlex http://www.finlex.fi Euroopan unionin perusoikeuskirja http://www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf Lasten oikeuksien sopimus http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_sopimus YK http://www.un.org/ Oikeusvaltioperiaatteisiin kuuluu esimerkiksi oikeus terveyteen. Poliisivaltio ja oikeusvaltio, aivan kuten sensaatiot ja asiallinen viestintä sekä hyvinvointiyhteiskunta ovat kaikki ihan eri asioita. HS sivuilla on ollut testi, jossa ihmiset voivat arvioide ovatko testissä esiintyneet ihmiset ”Konnia vai kunnon kansalaisia”. Suurin osa ihmisistä oli arvioinut testissä ihmisten rikosoikeudellista syyttömyyttä väärin, mikä ei ole leikin asia oikeusvaltioperiaatteen ja syyttömyysolettaman näkökulmasta. Kun aikuiset eivät pysty ymmärtämään sensaatioita, kuinka lapset voisivat esimerkiksi ymmärtää lööppi- ja sensaatioviestintää? Mielestäni viranomaiset ja kansalaisjärjestöt ovat viestineet erinomaisesti Kauhajoen surullisessa tragediassa, ja lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys on mielelletty tärkeäksi asiaksi. Ja hienoa, että suomalaisessa yhteiskunnan keskustellaan ihmisten hyvinvoinnin ja oikeuksista avoimesti. Tutkimusten mukaan myönteinen viestintä edistää vakautta ja kaikilla ihmisillä on mahdollisuus myös viestiä asioista myönteisesti sekä vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja oikeuksia.

Lämmin osaanotto Kauhajoen tragedian vuoksi. Uutisointiin voitaisiin lisätä yksi www-sivusto/portaali, jossa on kaikki viranomaistiedotteet, linkit uutisiin ja avustusjärjestöihin esimerkiksi http://www.vnk.fi/asiallinen, http://www.intermin.fi/asiallinen yms. soveltuva www-sivusto tv-uutisissa. Tiedotteissa ja uutisissa STT/Mediat ja tv-uutisissa voisi olla alareunassa valmis www-linkki portaaliin jatkuvasti esimerkiksi TV:n näytössä uutisten asialliseksi taustoittamiseksi, ja avun antamiseksi esimerkiksi avustuspuhelinnumeron lisäksi. Sivustoilla voisi olla tiedotteiden ja hyvinvointia vahvistavan materiaalin sekä artikkeleiden ja haastatteluiden lisäksi pelelä ensiaputaidoista, mielenterveydestä, suvaitsevaisuudesta, avustuspuhelinnumeroita, kriisi chat yms. kaikki koottuna portaaliin/sivulle, joka olisi tiedotteissa ja uutisissa näkyvillä. Yhdellä sivustolla viranomaistiedotteet, erilaiset haastattelut ja http://www.mll.fi, http://www.pelastakaalapset.fi, http://www.redcross.fi yms. materiaali. Nuoret hakevat paljon materiaalia netistä, ja olisi tärkeää että nuorten kanssa käytävien keskustelujen lisäksi, asiallista ja mielenterveyttä vahvistavaa materiaalia olisi heti mahdollisimman paljon saatavilla agressiivisen materiaalin vaihtoehtona. Eli uutisoinnin lisäksi esimerkiksi hyvinvointia ja mielenterveyttä vahvistava nettiyhteisö. Myös you tubeä voidaan hyödyntää vaikka mielentervettä vahvistavien videoiden avulla vaikeiden asioiden uutisoinnissa hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimusten mukaan myönteinen viestintä edistää vakautta. Tavallinen ahdistus ja masennus ovat myös eri asia kuin häiriökäyttätyminen, ja olisi tärkeää, että sekä nuorilla että aikuisilla olisi välineitä työskennellä erilaisten, myös vaikeiden asioiden kanssa siten, että voidaan ennaltaehkäistä tragedioita, ja että virikkeet olisivat hyvinvointia vahvistavia myös kriisien myötä. Ihmisiä neuvottaisiin voimaan hyvin. Sekä myönteisiä virikkeitä ja välineitä käsitellä esimerkiksi ahdistusta ja masennusta, jotka ovat normaaleja ilmiöitä elämässä. Mielenterveys on kaikkien ihmisten terveyttä, eikä pelkästään traagista häiriökäyttäytymistä. Aikuiset eivät välttämättä miellä mitä kaikkea netissä tarkalleen on. Väkivaltapelejä, jotka on lapsilta kielletty, agressiivisia sivustoja ja yhteisöjä. Siksi yksi tärkeä asia on aikuisten ja lasten vastuullinen vuorovaikutus. Työpaikat voisivat tarjota aikuisille nettikoulutusta lasten näkökulmasta muiden koulutusten yhteydessä. Neuvontaa nettiasioista ja mielenterveydestä voitaisiin antaa myös viestintävälineissä yleisellä tasolla lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Siten voidaan vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä tragedioiden lisäksi myös nuorten lievempiä törppöilyjä. Sensaatiouutisissa esimerkiksi lööpit ovat jopa useille aikuisille ahdistavia, joten kuinka lapset voisivat ymmärtää niissä olevan painotuksen? viestinnällä on vaikutus ihmisiin ja myönteisiä virikkeitä sekä asiallista taustoitusta olisi tärkeää olla vähintään yhtä paljon kuin ahdistavaa. Kauheita uutisia on jatkuvasti kaikkien kauppojen ja kioskien ovissa. Aikuiset, kuten lapsetkaan eivät voi välttyä oheisilta. Ahdistuksen käsittelemiseen olisi tärkeää olla välineitä, ja lisäksi mielestäni esimerkiksi lööpit ovat lehtien mainoksia, jolloin lööppeihin tarvittaisiin niissä esintyvien ihmisten lupa sekä esimerkiksi lasten näkökulmasta pohdittu viestintätyyli. Oheinen ehkä osaltaan asiallistaisi ahdistusta lisäävää sensaatioviestintää ja vähentäisi tragedioiden jälkeen nuorten ahdistunutta häiriökäyttäytymistä. Ensiapupelit, suvaitsevaisuupelit ja mielenterveyspelit yms. esimerkiksi voisivat olla luonteva vaihtoehto lapsille ja aikuisille harjoitella Internet-asioista ja suhtautumista erilaisiin asioihin, kuten uutisiin, Internettiin ja niissä esiintyviin ilmiöihin. Ei ole mielekästä, että ihmiset ja lapset pelkäävät. Oikeusvaltioperiaatteisiin kuuluu esimerkiksi oikeus terveyteen. Poliisivaltio ja oikeusvaltio, aivan kuten sensaatiot ja asiallinen viestintä sekä hyvinvointiyhteiskunta ovat kaikki ihan eri asioita. Mielestäni viranomaiset ja kansalaisjärjestöt ovat viestineet erinomaisesti Kauhavan surullisessa tragediassa, ja lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys on mielelletty tärkeäksi asiaksi. Yhteiskunnan prioriteetteja on oleellista pohtia, ja mieltää mitä jokainen meistä voi tehdä kaikki toinen toisiaan auttaakseen. Viranomaissyntipukkien sijaan olisi mielekästä, että kaikki ihmiset auttaisivat siinä, mitä voidaan tehdä tragedioiden ennaltaehkäisemiseksi ja ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi jatkossa. Kaikkea hyvää maailman erilaisille ihmisille.

Mitä mieltä, olisitte ehdotuksesta, että kaikissa kouluissa yläasteilla ja ammattikouluissa sekä mahdollisesti muissa kouluissa kehotettaisiin opettajia käymään keskustelu luokissa, jossa kysyttäisiin Mitä oppilaat ovat mieltä koulutragedioista ja uhkailuista sekä kuinka heidän mielestään lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia voitaisiin edistää ja ennaltaehkäistä uhkailut sekä tragediat? Siten, että jokaisen oppilaan mielipide vuorollaan kysyttäisiin lyhyesti, jonka jälkeen käytäisiin vaikka opettajajohtoinen paneelikeskustelu aiheesta. Nuorten näkemys asiaan olisi ensisijaisen tärkeää. Siten ehkä vahvistettaisiin nuorten hyvinvointia ja mahdollisesti ahdistuneet oppilaat voisivat itse keskustella aiheesta ennenkuin nuorten huonovointisyys yltyy. Nuorilta voitaisiin myös kysyä, mitkä asiat heidän mielestään vahvistavat lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia ja oikeuksia? Ja keskusteluja laittaa vaikka nuorille vahvistukseksi Internettiin. Myös nuorten keskusteluja. Mielenterveys on kaikkien ihmisten terveyttä eikä pelkästään agressiivista häiriökäyttäytymistä. Nuoria voitaisiin myös neuvoa, kuinka suhtautua myös ihan tavalliseen ahdistukseen ja masennukseen, ja mitä tehdä, mikäli ahdistusta on itsellä, ystävillä, perheessä, koulussa. Keskustella asioista, ystävien, opettajien, vanhempien, kuraattorin, psykologin aikuisen ystävän kanssa yms. ja printata heille paperi, jossa on hyödyllisiä linkkejä esimerkiksi http://www.mll.fi, http://www.mielenterveysseura.fi, http://www.redcross.fi, http://www.unicef.fi, http://www.pelastakaalapset.fi, yms. muita hyvinvointia vahvistavia yhteisöjä. Ja vaikka muiden ihmisten lisäksi http://www.poliisi.fi, jossa olisi nettipoliisi. Myös mahdollisuus keskustella ja kysyä neuvoa, mikäli vaikka esimerkiksi netissä on agressiivista materiaalia. Koulutöinä voisi olla myös vaikka tee video you tubeen, artikkeli koululehteen, Internettiin yms. nuorten hyvinvoinnin vahvistamisesta ja mielenterveydestä. Nuoten näkökulma hyvinvointiin on erittäin oleellinen. Nuoria voitaisiin myös haastatella esimerkiksi medioissa aiheesta. Oheisessa pystyttäisiin lisäksi mahdollisesti keskustelemaan agressiivisesti asioihin suhtautuvien nuorten kanssa heidän mielipiteistä ja vahvistamaan myös heidän hyvinvointia ajoissa. Olisi helppoa ja edullista toteuttaa oheinen hanke, joka varmasti lisäisi hyvinvointia ja mahdollisesti ehkäisisi tragedioita. Nuoret hakevat paljon materiaalia netistä, ja agressiiviselle materiaalille olisi tärkeää olla vaihtoehtoisesti vähintään yhtä paljon hyvinvointia vahvistavaa materiaalia. Vaikuttaisi siltä, kaikki ihmiset tulevat mielellään hyväksytyiksi sellaisina kuin ovat. Ja kaikki ihmiset ovat erilaisia. Suomessa masennus on yleistä, ja on masentavaa, mikäli ei kelpaa, olipa syy syrjintään mikä tahansa. Suvaitsevaisuus on suvaitsevaisuutta itseään ja muita kohtaan. Suvaitsevaisuus on hyvinvointia.

Murhaaja hakee julkisuutta – huomiota kerrankin. Eri mediat raportoivat netissä minuutti minuutilta miten tapahtumat etenevät. Raporteista saa sellaisen kuvan, että jos kuolleita ei olisi ollutkaan, media olisi pettynyt. Käsittämätön mediakohu ympäri maailmaa saa sairaan mielen luulemaan tekijää sankariksi. Näin syntyy aina uusia tekijöitä. Miten Yle voi kertoa useissa uutisissa mm. ”Kauhajoen tapahtumat ovat olleet tänään ykkösuutisena maailmalla”. Mikä uutinen tämä on? Tälläinen uutisointi ruokkii ainoastaan sairasta mieltä ja varmistaa että kierre jatkuu!