Ala-Nissilä: Villit pankit vailla seriffiä

SKnetin toimitus
Mielipide 10.10.2008 09:30

Sääntelyä ja valvontaa on tehostettava.

Rahoitussektori ei ole ensi kertaa kriisissä. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan maailmalla on kärsitty peräti 124 pankkikriisiä vuosina 1990-2007. Nyt uutta ovat summien massiivisuus ja uudet rahoituslaitosten riski-innovaatiot. Investointipankkitoiminta on versonut sääntelyn ja valvonnan ulkopuolelle. Villit pankit villissä lännessä ovat olleet vailla seriffiä.

Pankkikriisin syy Suomessa oli laman ohella se, että luotonannon voimakkaaseen hölläämiseen ja pankkien virheelliseen kasvustrategiaan ei puututtu ajoissa eikä siihen ollut välineitäkään. Lähtökohta vaikuttaa nyt samalta ongelmiin joutuneissa maissa. Pankit ovat tapelleet verissä päin markkinaosuuksista, koska vain niillä tuntuu olevan merkitystä. Yksinkertaistaen: mitä enemmän otat riskejä, sitä suuremmaksi kasvat, sitä enemmän nousee pörssikurssi ja sitä enemmän tulee palkkioita.

Suomessa pankkikriisistä opittiin, maailmalla ei. Pankit ovat myyneet kilpaa huonoja asuntolainoja ja jälleenmyyneet niitä pilkottuina sijoittajille ja toisille rahoituslaitoksille. Investointipankit ja vakuutuslaitokset ovat myyneet vakuutuksia ristiin rastiin näiden arvopaperistettujen lainojen nurin menoa suojaamaan. Arvopaperistetut tuotteet ovat pankkien taseessa huonojen aikojen tullessa hyvin suuri riski.

Rahoituskriisi on myös pankkivalvonnan kriisi. Jopa Yhdysvalloissa on myönnetty sääntelyn olleen puutteellista. Keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan korosti vielä toukokuussa 2005, että markkinat itse tarjoavat järkevää sääntelyä eikä virkamiehiä tarvita.

Väite oli käsittämätön, sillä markkinat eivät voi valvoa taseiden eriä, jotka eivät ole läpinäkyviä ja joista kenelläkään ei ole luotettavaa tietoa. Arvopaperimarkkinoita valvovan SEC:n puheenjohtaja totesi äskettäin senaatin kuulemisessa, että viranomaissääntelyn puute investointipankkien osalta on ollut kallis virhe.

Suomessa pankkisektori koki raskaan kriisin ja on nyt terve ja tehokas sekä tuntuu selviävän useita muita Euroopan maita paremmin myllerryksestä. Asiantuntijat ovat osuvasti muistuttaneet, että tehokkaan pankkisektorin tulisi edistää talouskasvua eikä aiheuttaa jättimäistä taakkaa veronmaksajille.

Finanssisektorin bkt-osuus on Yhdysvalloissa kasvanut nelinkertaiseksi 60 viime vuoden aikana ja on nyt noin kahdeksan prosenttia. Tutkimusten mukaan ulkopuolisten sektoreiden tuottavuuden kasvu ei ole riippuvuussuhteessa itse finanssisektorin kokoon. Kolme ensimmäisenä pelastettua investointipankkia maksoivat johtajilleen ”hyvin hoidetusta” työstä yli 90 miljoonaa dollaria (2007). Jättääkö pelastusoperaatio siis liian suureksi paisuneen rahoitussektorin ennalleen odottamaan uusia valloituksia?

Onneksi sääntelyn ja valvonnan tehostamisesta on merkkejä niin EU:ssa kuin USA:ssakin. Läpinäkyvyyttä erityisesti omaisuuserien arvostamisessa on lisättävä. Kaikkein oleellisinta olisi puuttua kriisien ennaltaehkäisyyn asettamalla valvontamekanismeja ja työkaluja ylisuurten riskien kieltämiseksi. Ei voi olla oikein, että pankkien virheelliseen strategiaan voidaan puuttua vasta jälkikäteen ja veronmaksajien rahoilla.

Euroopan unionin komissio on ehdottanut muun muassa pankkien pääomavaatimuksia koskevien säännösten tiukentamista. Suomessa ollaan uudistamassa vakuusrahastolakia. Globaali pankkitoiminta edellyttää uudenlaista ja tehokasta yhteistyötä eri maissa toimivien yksiköiden välillä. Valvontavastuun jakaminen emoyhtiön kotimaan ja tytäryhtiömaan viranomaisen kesken on tärkeä joskaan ei helppo tehtävä.

Komission ehdottama valvojien kollegiomalli tarjoaa nyt yhteistyölle säädöspohjan. Tytäryhtiömaan valvojilla täytyy olla myös selkeä rooli. Tässä on Suomellakin intressi valvottavana. Villi länsi tarvitsee eriffinsä.

Kirjoittaja on Euroopan tilintarkastustuomio-istuimen jäsen, entinen kansanedustaja (kesk) ja entinen eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja.

Teksti
Olavi Ala-Nissilä
SK 41/2008

Keskustelu

Investointipankkien innovaatiot eivät todella ole läpinäkyviä! Greespanin usko markkinoiden valvontaan tällaisissa tapauksissa on todella sinisilmäinen. Miten voisivat markkinat reagoida kun ei ole luotettavaa tietoa.

Suomesta on osin tullut tytäryhtiöpankkimaa. Eräiden Euroopan suurten maiden halutomuus edetä valvonnan kehittämisessa on toivottavasti ohi.

Suomess aopittiin virheistä. Mutta kyllä kriisi tulee meillekin odotettua suurempi vaikutus!

Todella moni asia pitää nyt arvioia uudelleen.

USA:n on ollut aina hyvä toipumaan mutta onko kuoppa nyt liian syvä.

Villi länsi on todellakin tullut tiensä päähän. Tällä viikolla (9.10) New York Times’in nettiversiossa oli ansiokas kirjoitus Greenspanin perinnöstä. Kongressin lainsäätäjät ovat täysin sokeasti uskoneet Oraakkeli Greenspanin vakuutteluihin. Erityisesti johdannaismarkkinoiden, joihin kuuluu myös lainanvakuutukset (credit default swaps), sääntelyn puutteesta meillä on kiittäminen Greenspania. Kun reilu 10 vuotta sitten sääntelyä esitettiin johdannaiskauppaan, Greenspan ja sen aikainen valtiovarainministeri (Rubin) totesivat, että pelkkä sääntelystä puhuminenkin uhkaa johdannaiskauppaa! Nyt on sitten nähty, että ois kannattanut ryhtyä puheista tekoihin. Kaksi johdannaiskaupan suurtekijää (Bearn Sterns ja AIG) saivat kunnian olla ensimmäisten joukossa, jenkkiviranomaiset alkoivat lappamaan veronmaksajien rahoja kriisin hillitsemiseksi.

Voi olla, että ollaan kuilun partaalla ja siksi määrätietoinen toiminta on nyt tärkeää.
Hyvä huomio on, että on ylikapasiteettia. Kaiken ylikapasiteetin pelastaminen veronmaksajien piikkiin tuntuu hassulta jos ei valvonnalla pystytä estämään jatkossa virheiden toistumista.
Nyt pidetyissä kriisikokouksissa valvonnan parantamisesta ei ole juuri kuulunut mitään. Miksi näins?

Brittiläis/suomalainen pankkitukimalli näyttää toimivan. Markkinat ovat rahoittuneet ainakin jossain määrin. Keskiviikko on tärkeä päivä vielä EU-ratkaisujen kannalta.

Sääntelyn ja valvonnan parantaminen on varmasti tärkeämpää kuin huomon kiinnittäminen pankinjohtajien palkkoihin tai sen luokan juttuihin.

On sitten vissiin Atlantin toisella puolella luettu Ala-Nissilän kirjoitus! Tämän päivän Financial Times kirjoittaa USA:n investointipankkeihin viitaten, että ”Villi länsi on kesytetty”, ja että ”sheriffi on tullut kaupunkiin”. Jutussa viitataan siihen, että jenkkilässäkin viranomaiset tulevat tekemiensä osakepanostensa myötä säätelemään investointipankkejakin. Samaa viestiä luettavissa tämän päivän IS:ssa, jossa viitataan edustajainhuoneen B. Frankin (pj:na rahoituspalveluvaliokunnassa) tiedotustilaisuuteen, jossa Frank toteaa, että luottovakuutuksia (investointipankkien ”rahantekokoneita”) ruvetaan säätelemään. Samassa Frank haukkuu Greenspanin sokean uskon markkinoiden itsesääntelyyn. Saas nähdä, miten Euroalueen päämiesten päätökset viime sunnuntaina aukaisevat luottolaman ja sitä kautta alkavat vakauttamaan tätä kriisiä. Yksi erikoisuus noihin päätöksiin näyttää sisältyneen: Euro-päämiehet halusivat lisää joustoa omaisuuerien arvostamiseen (mallia USA:n säännöt). Ja kirjanpitostandardit muuttuivat saman tien (International Accounting Standards Board teki standardien muutokset 13.10.). Eli, jos omaisuuserien arvot tippuu, ei tarvetta arvottaa markkina-arvoon. Miten tuo sitten helpottaa arvioimaan vastapuolta (ja lainaamaan rahaa ko. vastapuolelle), jos tietää, että omaisuus ei oo sitä, mitä tase väittää…

Uusi Bretton Woods on päätetty laittaa suunnitteluun EU:n päämiesten kokouksessa. Hyvä! Greenspamin ylläolevin pointteihin voi kernaasti yhtyä. ”Rahantekokoneet pitää laittaa sääntelyyn ja sääntelyn toteutumista valvoa. Tämä on pitkällä tähtäimella ainoa kestävä linja. Toivottavasti uusi Bretton Woods rakentuu näille periaatteille.

Lehman Brothersien konkurssiselvittely on vaiheessa ensi viikolla. Miljardeja varmasti kaivataan ja paljon kun johdannaiset ja niiden monimutkaiset vakuutukset käydään lävitse! Yltiökapitalismin kalliita kukkasia!

Suomessa varaudutaan pankkitukeen. Toivottavasti turhan takia. Pankkituen ehdot nyt pitää olla sellaiset, että kynnys tulle yhteiskunnan piikille on pankeille korkea. Siiinä mielessä markkinoita pitää panostaa itsesääntelyyn.
Muutoin pitää finanssimarkkinoinen sääntelyn kenttä käydä nyt perusteellisesti läpi

Alla launaus Greesnpanin myöhäisherännäisyydestä (nettiHS):

”Olen havainnut virheen [markkinoiden toiminnassa]. En tiedä kuinka suuri tai pysyvä se on, mutta se on huolestuttanut minua suuresti”, Greenspan sanoi brittilehti Guardianin mukaan.

Greenspan sanoi katuvansa sitä, että hän aikanaan vastusti säätelyn tiukentamista. Hän sanoi uskoneensa, että pankkien kaltaiset toimijat….

ASEM kokouskin otti kantaa paremman pankkivalvonnan puolesta. Hyvä, vaikka kyse ei tietenkään ole yksin valvonnasta vaan erityisesti myös säätelystä ja globaalitason yhteistyöstä näissä kysymyksissä.

Nyt kurssit sahaavat ylös ja alas. Nousu on prosenteissa iso mutta lasketaan paljon pienemmästä arvosta eli on euroissa vielä vähän. Pohja on ehkä saavutettu ja kohta alkaa myös puhe siitä, että liiallinen (!) sääntely ja valvonta on pahasta jne. Nyt pitää FEDin, ECBn, Komission ja tiestysti eri maiden viedä tiukasta rajat ylittävän finanssitoiminnan sääntelyn ja valvonnan korjaukset läpi. Muuten ylisuuri rahoitusektori aloittaa entisen elämän!

No niin, nyt yhden miehen eli Madoffin väitetään aiehuttaneen jättiläismäisen 50 miljardin kuprun. Ei oikein tunnu uskottavalta – yksi mies! Missä on ollut valvonta – se on nukkunut ruususen unta!