Ala-Nissilä: Tarvitaan viisi uudistusta

SKnetin toimitus
Mielipide 26.2.2009 08:55

Olennaisinta on, että järjestelmän toiminta turvataan ja luottamus palautetaan. Kaikkia yksittäisiä pankkeja ei tarvitse pelastaa, arvioi Olavi Ala-Nissilä puheenvuorossaan.

Hyvinvoinnin tulevaisuus on harmaa ja luottamus kateissa. Finanssimarkkinoilla on jouduttu tekemään tulipaloratkaisuja. On välttämätöntä löytää myös kestävät ratkaisut pääomahuollon turvaamiselle ja uudelle nousulle. Luottamuksen palauttaminen edellyttää, että nyt nähdyt pahat virheet voidaan välttää finanssimarkkinoilla. On keskityttävä viiteen elementtiin.

1. Itsesääntely ei toiminut. Jopa Yhdysvalloissakin tämä on tunnustettu. Sääntely ja valvonta on uudistettava. Koska pankkitoiminta on yhä enemmän rajat ylittävää, myös valvonnan on oltava rajat ylittävää. Tarvitaan paljon tehokkaampaa yhteistyötä ja myös ylikansallista vahtikoiraa on harkittava. EKP:lle on esitetty valvontaviranomaisen roolia EU:n tai euroalueen sisällä. Muitakin tahoja on vielä harkittava. Tällainen viranomainen voisi toimia vastaparina myös globaalitason malleissa. Kauan odotettu de Larosièren ryhmän raportti julkistetaan näinä päivinä (25.2.). Toivottavasti raportti päätyy hyvin pikaisesti komission esitykseksi ja huhtikuun G20-kokouksen agendalle.

2. Paraskaan valvonta ei toimi ilman läpinäkyvyyttä. Finanssikriisin taustalla on useita esimerkkejä läpinäkyvyyden puutteesta: roskalainojen ja hyvien lainojen niputtaminen ja uudelleenviipalointi sekä lainajohdannaisten kaupankäynti ei-julkisella kauppapaikalla. Markkinoiden osapuolilla ei ole edes teoriassa ollut mahdollista muodostaa todellista kuvaa vastapuolen taseista ja riskeistä. Parannuksia lienee odotettavissa, kun parhaillaan USA, Iso-Britannia ja euroalue suorastaan kilpailevat lainajohdannaisten markkinapaikasta.

3. Markkinoiden normalisoituminen edellyttää myös itsenäisyyden korostamista. Tämä koskee keskuspankkeja erityisesti korkopäätöksiin liittyen. Tilinpäätösstandardien osalta on paradoksaalista, että osin poliittisten paineiden alla käytäntöjä höllätään ja näin luodaan uutta transparenssiongelmaa ja siemeniä uusiin kriiseihin. Myös luottoluokituslaitosten itsenäinen harkintakyky ja päätöksenteko ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ongelma koskee erityisesti yritys- ja arvopaperistettuja lainoja. Periaatteessa luokittaminen on ulkoistettu, mutta luokittajilla on voimakkaat kytkökset lainojen liikkeellelaskijoihin ja järjestäjiin.

4. Palkkiojärjestelmät on remontoitava ja noidankehästä on päästävä eroon. Kun palkkiot on sidottu oman pankin kurssikehitykseen tai myönnettyjen lainojen korkoon, kurssinousua on haettu vimmatusti riskipitoisten instrumenttien kautta. Markkinaosuus on kasvanut ja osakekurssi noussut. Lopputuloksena bonukset ovat realisoituneet. Järjestelmä on kannustanut ylisuuren riskinottoon ja suomeksi sanottuna suureen tyhmyyteen ja ahneuteen.
Ulospääsykeinoja on etsittävä ennakkoluulottomasti. Jos kytköksiä jatketaan, keskiössä tulee olla pitkän aikavälin kannattavuus, ei huomisen osakekurssi. Radikaalein ulospääsy ongelmasta olisi, että pankkien osakkeita ei noteerata pörssissä. Voidaan kysyä myös sitä, tarvitseeko palkkioita sitoa mihinkään. Jos sidotaan, niin miksei johonkin muuhun kuin osakkeen kurssiin tai myönnettyjen lainainstrumenttien korkoon.

5. Ehkä kaikkein olennaisinta on, että järjestelmän toiminta turvataan ja luottamus palautetaan. Kaikkia yksittäisiä pankkeja ei tarvitse pelastaa. Jäljelle voi jäädä vain elinkelpoinen määrä vain elinkelpoisia pankkeja. Tehottomuus pankkien perustoiminnoissa ja tosiasiallinen ylikapasiteetti ovat olleet ja voivat olla jatkossakin omiaan lisäämään holtitonta ja ylisuurta riskinottoa. Kaikkien pankkitukimiljardien ehtona tulee olla vaatimus edistää finanssimarkkinoiden tervehtymistä ja rakennemuutosta.

Teksti
Olavi Ala-Nissilä
SK 9/2009 (ilm. 27.2.2009)

Kirjoittaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen ja KHT. Hän toimi aikaisemmin muun muassa keskustan kansanedustajana.

Keskustelu

Saksan ministerit ehdottavat osakekaupan veroa. Kertyisi siitä verosta – jos toimisi – verotuloja mutta aika kauan saa pankkitukimiljardeja kerätä. Oleellisempaa olisi toteuttaa finanssimarkkinoita tervehdyttävät uudistukset! Tervehtyneet finanssimarkkinat toisivat takaisin osin pankkitukimiljardejakin ja sillä olisi valtiontaloudellista merkitystä Euroopassa.

Satojen miljardien pankkituki oikeuttaa ja velvoittaa vahvempaan julkiseen rooliin. Voittojen saajat ovat eri taho ja lopulta minä, sinä ja Hentun Liisa maksamme laskun! Kansallinen pankkivalvonta ja rajat ylittävä valvonta eivät ole vaihtoehtoja, molempia tarvitaan!

Hyviä teesejä, nyt tarvitaan rohkeita tekoja. Nassim Taleb (NY Universityn professori ja teoksen musta joutsen kirjoittaja) kirjoitti ke:n Financial Times´ssa: ”rahoituslaitosten insentiivijärjestelmä tuotti pahimman mahdollisen lopputuloksen: voittojen kapitalismi ja tappioiden sosialisointi.” On täysin käsittämätöntä, että (osakkeisiin sidottujen) palkkiojärjestelmien puolustajat vakuuttelevat, että kun nyt huonoina aikoina palkkioita ei tule, ei ole mitään tarvetta luopua järjestelyistä. Juuri palkkiojärjestelmien takia pankit ottivat ylisuuria riskejä, piilottivat riskinsä taseisiin ja pommi räjähti veronmaksajien käsiin. Paljonko siinä lohduttaa, että vuodelta 2008 (tai 2009) herra pankinjohtaja ei saa bonusta? Toinen pikainen toimenpide tosiaankin se, että rajat ylittävään pankkitoimintaan saatava rajat ylittävä valvontakin ja valvonta-body. Ei kait sen pitäisi olla niin vaikeata ymmärtää ja toteuttaa. On omituista, että pahimmassa velkaloukussa olevat euromaat (ITA,ES,GR,IRL) huutavat apuun rajat ylittävää / ylikansallista velanottoa (euroalueen bondeja), mutta pankkien valvonta halutaan jättää paikallistasolle.

Brittiläinen näkemys rajat ylittävään pankkivalvontaan on nihkeä vaikka RSB pankki on tehnyt tapppioennätyksen ja brittein näytöt on huonot!

Uudistusten läpivienti ei ole helppoa mutta erityisen tärkeää. Larosieren ehdotukset on nyt yksi ehdotus osan teesien toteuttamiseksi vaikkakin ehdotus ei ehdotusta varsinaisesi globaalista vahtikoirasta sisälläkään. Seuraava tärkeä kokous on 20.3. Let’s see!

Ala-Nissilän teesit ovat hyviä,mutta miten saada ne toteutettua globaalisti ? Off-shore alueet ja niillä toimivat hedge-rahastot ovat kaiken kontrollin ulottumattomissa. Kriminaali-kapitalismi on myös pesiytynyt erittäin vahvasti Yhdysvaltoihin.

Larosieren ryhmä ehdottaa 31 eri kohtaa. Paperi kuitenkin vaikuttaa monien ovittelujen ja kompromissien paperilta. Erillista vahtikoiraa rajat ylittäville finanssimarkkinoille työryhmä ei ehdota. Komission paperi työryhmän paperin perusteella pitää tulla paian jotta valtionpäämiehet voivat sitä vajaan kahden viikon päästä käsitellä. Toivotaan ryhdikästä papaeria!

Suomen Pankin tunnettu asiantuntija kommentoi pankkivalvonnan uusia keinoja vaatimattomiksi. Komission esitys tuli tällä viikolla Larosieren työryhmän perusteella. Hän kuuluttaa ”Häijyä rahapolitiikkaa”. Oikein. Muuta sitä nyt ei ainakaan nyt ole kun ollaan ennätysalhaisissa koroissa USAssa ja Englannissa käytännnössä setelirahoituksen keinoissa.

USA:n FED toisiaan on pitänyt kai parikin kertaa korkoa tällä vuosikymmenellä niin alhaalla että onoltu kasvutilanteessa negatiivisen koron oloissa.. Opitaanko tästä? Toivottavasti.

On selvä että myös parempaa supervisionia tarivtaan nimenomaan rajat ylittävän pankkkitoiminnan osalta!

Keskiviikoisissa TV-ohjelmissa käsiteltiin ansiokkaasti kriisin syitä. Teemat olivat yhtenevät. Reittauslaitokset saivat ohjelmassa – kuten muuten EU-komission Larosieren raportissa – kovaa kritiikkiä osakseen ja aiheesta.
EU-komission työryhmänkään raportissa ei kokonaan nostettu kissaa pöydälle. Oleellisintahan on että finanssisektoriala tervehtyy ja että kaiken pankkituen ehtona on rakenteellinen tervehtyminen vähänkin pitemmällä tähtäimellä.