Metsän pojat

Kotimaa 12.10.2007 08:19

Suomessa on perinteisesti lähdetty metsälle nuorina. EU:n mielestä liian nuorina. Lue myös, mitä sanoo asiasta Metsästäjäin Keskusjärjestö.metsästys

Teksti ja kuva Sari Pöyliö

Matti Pöyliö, 18, kumartuu katsomaan mökin ikkunasta Kemijärven Vuostimojärvellä.
Aurinko on noussut, mutta taivas näyttää vetäytyvän pilveen. Viereisellä pellolla höytii harsomainen utu. Pellon takaa alkaa lintumetsä.

”Herätkää pojat, lähdetään metsään.”

”Ei vielä”, mörisee seinänvierustan sängystä Eemeli Kokko, 18.

Hannu Heiskari, 18, ei sano mitään.

Matti rojahtaa takaisin sänkyyn ja vaipuu saman tien sikeään uneen.

Neljän tunnin kuluttua pojat valmistautuvat mökin pihalla lintumetsälle. Taivas on paksussa pilvessä. Ruskan ylin hetki on aavistuksen verran ohi, jokainen tuulenpuuska puhaltaa velttoja, fosforinkeltaisia koivunlehtiä Toyota Corollan konepellille.

Mattia, Eemeliä ja Hannua ei ruskan loppuminen askarruta. Päivän tavoite on selvä:

”Ukkometso. Sitä komeampaa lintua ei ole.”

Pieni punakarvainen koira häslää kaikkien ympärillä, nuuhkii aseita ja kumpparinvarsia, merkitsee ahkerasti pihaa.

”Vekku on kaksivuotias seropi (sekarotuinen piski)”, kertoo Matti.

Vekku on metsästyskoiraksi kiltti ja hellyydenkipeä, mutta pojat rahnuttavat sitä mielellään.

”Vekulla on täällä hyvät oltavat”, vakuuttaa Eemeli.

Panosvyöt on ladattu ja pojat ovat astumassa pihalta metsätielle, kun naapurimökistä juosta henttuuttaa vanhempi emäntäihminen.

”Ampukaa se kettu, joka kiertää meidän pihapiirissä. Veti taas viime yönä lampaantaljat pellolle asti.”

Punaruskea, kaitanaamainen Vekku nuuhkii emäntää mietteliään näköisenä.

”Teidän pitäisi istua passissa tuolla lampolan nurkalla, että saisitte sen”, emäntä neuvoo.
Ukkometsonpyyntiin virittäytyneitä saalistajia ei viehätä tuntikausien kyyhöttäminen lampaanhajussa. He mutisevat jotakin kohteliasta, mutta epämääräistä.

”Suolla nähtiin viikko sitten karhun jäljet”, muistuttaa emäntä, kun pojat suunnistavat metsään.

Lue koko juttu SK:sta 41/2007.

”Suomessa metsästys on kaikkien ulottuvilla”

Metsästäjäin Keskusjärjestön mukaan Suomen 300 000 metsästäjästä noin kymmenentuhatta on alle 18-vuotiaita. Alle 15-vuotiaita on yli kaksituhatta.

Metsästyskortin suorittamiselle ei ole alaikärajaa. Aseenkantoluvan voi holhoojan suostumuksella ja poliisin harkinnan perusteella saada 15-vuotiaana.

”Viisitoista vuotta on hyvä ikä ryhtyä opettelemaan vastuullista aseenkäyttöä”, sanoo Metsästäjäin Keskusjärjestön apulaistoiminnanjohtaja Jari Pigg.

”Suomessa ilmenee aseiden lukumäärään suhteutettuna erittäin vähän aseisiin liittyviä ongelmia. Meillä aseiden käyttöön harjaannutaan nuoresta alkaen.”

Väkilukuun suhteutettuna Suomessa metsästetään enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.

”Pohjolassa metsästyksen lähtökohta on ollut ruoan hankinta. Keski-Euroopassa se on ollut kuninkaiden huvia. Meillä metsästys on kaikkien ulottuvilla oleva luontoharrastus. Vuorineuvokset ja työttömät ovat samalla viivalla, kun hirvipasseja jaetaan”, kertoo Pigg.

Eemelin, Hannun ja Matin huolettomuus karhujen suhteen ei hämmästytä Metsästäjäin Keskusjärjestössä.

”Metsästäjillä ja karhuilla on sopimus. Se väistää, kumpi ensin havaitsee toisen. Yleensä karhu pikkuisen väistää, että metsästäjä pääsee vierestä ohi.”