Meissä kaikissa asuu pieni fasisti

NÄKÖKULMA: Sivistymättömyydestä on nyt tullut hyväksyttyä – tai jopa tavoiteltua, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Donald Trump
Teksti
Osmo Soininvaara
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaikissa yhteiskunnissa jotkin asiat ovat tabuja – asioita, joita ei pidä sanoa eikä oikein ajatellakaan. Nämä käyttäytymisen pidäkkeet tekevät kaikkien elämästä helpompaa.

Sivistynyt mieli on osittain tabujen kahlitsemaa ulkokuorta. Erilaisilla alaryhmillä on omat tabunsa, vihreillä erilaiset kuin vaikkapa demareilla tai kokoomuslaisilla. Niiden kunnioittaminen pitää joukon koossa, hyvässä ja pahassa.

Tabut ovat eräänlaista joukkojen viisautta. Pohdituimmat ajatukset ja tavat leviävät kaikkien ulottuville ilman, että jokaisen tarvitsee kehittää niitä itse.

Kyse on myös luottamuksesta. Uskotaan, mitä viisaammat ovat asiasta ajatelleet. Samasta asiasta on kyse luottamuksessa tieteeseen. Harvat pystyvät ymmärtämään suhteellisuusteorian perusteita, mutta useimmat pitävät viisaana luottaa niihin, jotka ovat sen ymmärtäneet.

Edustuksellisessa demokratiassa kansan ajatukset ovat suodattuneet sivistyneemmiksi ja viisaammiksi kuin kansa yksilöinä on. Maailma olisi kovin toisenlainen, jos vaikkapa kuolemantuomioista ja vähemmistöjen oikeuksista päätettäisiin kansanäänestyksissä.

Tabuja on joskus syytä rikkoa, mutta olisi parempi, että se tehtäisiin häpeillen ja huonolla omallatunnolla. Minulle sielultani tutkijana on tabujen kunnioittaminen vähän vierasta – ei pitäisi olla asioita, joita tutkija ei saisi tutkia.

Kirjassa Kirjeitä Linkolan ohjelmasta kirjoitin 30 vuotta sitten, että meissä kaikissa asuu pieni fasisti, mutta tabujen kunnioittaminen pitää sen kurissa. Sanoin silloin, että tabujen rikkomisen tien päässä ovat kaasukammiot.

 

Vuoden 2011 jytky mursi suuren joukon tabuja. Sivistymättömänä ja hävettävänä aiemmin pidetty käytös sekä puhetavat tulivat yhtäkkiä suuren joukon silmissä aivan hyväksyttäviksi.

Kyse ei ollut vain siitä, että perussuomalaisia äänestäneet olisivat heränneet voimansa tuntoihin. Eräs vasemmistoliittolainen valitti minulle, että heidän paikallisosastoissaan käytetään huono-osaisista ja maahanmuuttajista kieltä, jota ei aiemmin olisi voinut kuvitellakaan.

Sivistymättömyydestä on tullut hyväksyttyä tai jopa tavoiteltua. Ilmapiiri on muuttunut Suomessa todella kielteiseksi. Samalla kansalaiset ajautuvat arvoiltaan yhä etäämmäksi toisistaan.

Padon murtuessa tulva vie mennessään paljon sellaista, jota padon särkijät eivät tarkoittaneet. Herravihaa on ollut aina, mutta ennen ei ollut tapana lähettää kansanedustajille tai toimittajille viestejä, jossa toivotaan, että nämä tai heidän tyttärensä raiskattaisiin. Sellaista ei yksinkertaisesti kehdattu tehdä.

Sosiaalisen median tuottama tiedonvälityksen heimoutuminen edistää maailmankuvien loittonemista. Kukin seuraa oman heimonsa viestintää ja sen arvomaailmaa.

Ei nyt vielä kaasukammioita, mutta polttopulloja ihmisten majoitustiloihin.

Myös luottamus tieteeseen on heikentynyt. Ilmastonmuutoksesta tai rokotuksista moni tuntuu tietävän enemmän kuin tiedemaailman asiantuntijat.

 

Jos tämä olisi Timo Soinin vika, ilmiö rajoittuisi Suomeen. Jopa poliittisen korrektiuden suurvallassa Ruotsissa on nyt hyväksyttävää möläyttää melkein mitä hyvänsä. Unkarin esimerkkiä seuraten puolalaiset äänestivät valtaan peruspuolalaisen puolueen.

Pakolaiskriisin pahin vaikutus ei ole sen hinta euroissa vaan se, miten se muuttaa syntyperäisiä eurooppalaisia raakalaisiksi.

Surullisimmat uutiset kuuluvat kuitenkin Yhdysvalloista, jonne Syyrian pakolaisia ei ole tulvinut kumiveneillä. Republikaanien presidenttiehdokkuutta tavoittelevista yksikään ei ole saanut selkeästi sanotuksi, että hän uskoo evoluutioteoriaan tai ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Luottamus tieteelliseen tietoon on Yhdysvalloissa pohjalukemissa.

Donald Trumpin rinnalla kotoiset perussuomalaisemme tuntuvat herrasmiehiltä. Trumpilla on kymmeniä miljoonia innokkaita kannattajia.

Yhdysvalloissa tiedonvälityksen heimoutuminen vetää kansalaisia kauemmas toisistaan. Katsovathan demokraatit ja republikaanit aivan eri televisiokanavia. Yleisradion alas ajajien kannattaisi ajatella tätäkin.

 

Kun ilmiö on maailmanlaajuinen, siihen kannattaa etsiä yleisempiä syitä. Olennaista ei ole, mikä lopulta mursi padon vaan mikä tuotti niin suuren paineen patoa vastaan.

Eurooppaa ja Yhdysvaltoja ravistelevassa populismin nousussa yhteistä on ilmiön kannattajien painottuminen kutistuvaan ja asemaansa menettävään keskiluokkaan, sen vähemmän koulutettuun osaan. Poikkeuksia toki on.

Republikaanien trumpilaiset vihaavat miltei enemmän oman puolueensa elitistisenä pitämäänsä johtoa kuin litkusieluisia liberaaleja. Heitä katkeroittaa amerikkalaisen unelman sortuminen keskiluokan köyhtyessä. Epäloogiselta tosin tuntuu suuria tuloeroja kannattavien republikaanien äänestäminen.

Kirjassaan Meritokratian nousu Michael Young kuvaa meritokraattisen yhteiskunnan varjopuolta; kuinka se synnyttää älykkäiden, terveiden ja kauniiden muodostaman rikkaan yläluokan sekä katkeroituneen, yhä huonommalla itsetunnolla varustetun ja kaikesta ulkopuoliseksi jäävän alaluokan.

Tällaisia piirteitä ajassamme ei voi olla havaitsematta.

Youngin kirjassa meritokratia kaatuu populistiseen vallankumoukseen vuonna 2030. Siihen on enää 14 vuotta.

 

Kirjoittaja Osmo Soininvaara on tietokirjailija, luennoija ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja.