Mediatutkija: Joukkoviestinten Jokela-uutisointi raakaa

Kotimaa 9.11.2007 16:11

Joukkoviestinten uutisointi Jokelan kouluammuskelussa on ollut raakaa, arvioi mediatutkija Erkki Karvonen Tampereen yliopistosta.

Karvosen mukaan myös muissa kuin iltapäivälehdissä on esiintynyt yksityiskohtaisia kuvauksia, kuinka monia laukauksia ammuttiin, mihin ne osuivat ja miten esimerkiksi rehtori teloitettiin.

”Tällainen tunteenomainen, yksityiskohtainen ja konkreettinen kuvailu on ollut perinteisesti iltapäivälehtien kauraa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä myyntivaltti on niiltä mennyt ja kaikki mediat kertovat suurin piirtein samat asiat.”

Esimerkiksi perjantain Aamulehti ja Helsingin Sanomat eivät Karvosen mukaan juuri eronneet Jokela-uutisoinnissa iltapäivälehdistä.

”On paljon sellaisia ihmisiä, joita ahdistaa suunnattomasti tällainen teko jo sinänsä. Kun näitä yksityiskohtia tuodaan esille, ihmisillä saattaa elämä alkaa mennä sekaisin pelkästään sen takia. Kaikki eivät ole niin kovapintaisia, että sietäisivät sitä”, mediatutkija sanoo.

Hän muistuttaa, että televisiota katsovat ja lehtiä lukevat myös lapset, eivät ainoastaan aikuiset.

Traumaa käydään läpi median kautta

Karvosen mukaan medialla on suurkatastrofeissa psykologinen, terapeuttinen rooli trauman käsittelemisessä ja läpikäymisessä. Jokelan tapauksessa viestimet ovat kantaneet tästä vastuuta.

”Sitä on minusta varsin monipuolisesti tehty ja mediat ovat hartaasti kantaneet kortensa kekoon.”

Jokelan verilöylyn ensihoidon jälkeen julkisuudessa on esiintynyt kritiikkiä poliisin tiedottamisesta kouluampumisessa. Yksi arvostelijoista on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo, joka kertoi mielipiteitään perjantain Mediuutisissa.

Hirvensalon mukaan poliisin tiedottamisen olisi pitänyt olla oikeaa ja avointa alusta lähtien. Jokelan surmatöissä poliisi panttasi oikeaa tietoa kuolleiden määrästä, mikä Hirvensalon mielestä aiheutti hankaluuksia lääkinnälle. Hän toivoo, että poliisi uudistaisi tiedotusohjeensa ja perää poliisin ja lääkinnän työnjaon selkeyttämistä tiedottamisen osalta.

Rikosylikomisario Tero Haapala keskusrikospoliisista myöntää, että tragedian tiedottamisessa on ollut katkoksia. Hän kuitenkin sanoo tärkeintä olevan sen, että uhrien läheiset ja omaiset saavat nopeasti ja ensimmäisenä oikeaa tietoa. Vasta sen jälkeen poliisi palvelee suurta yleisöä.

Tiedon saaminen katastrofeissa tärkeää

Keskusrikospoliisi vaikeni keskiviikkona käytännössä miltei tyystin kouluampumisen yksityiskohdista aina iltakuuden tiedotustilaisuuteen asti. Edes suuntaa-antavia tietoja uhrien lukumäärästä ei suurelle yleisölle annettu. Tilanne oli otollinen huhujen ja juorujen leviämiselle.

”Kyllä tämän suuruusluokan asiassa olisi perusteltua, että joku henkilö tiedottaisi tapahtumista. Jos siellä on ollut sata poliisimiestä, jokunen komisario olisi voinut tarvittaessa vastata esiin tulleisiin kysymyksiin”, mediatutkija Karvonen toteaa.

”Kyllä sillä on oma arvonsa, että viranomaislähteestä vahvistetaan niin pian kuin mahdollista miten asiat ovat”, hän sanoo.

Karvoselle tulee poliisin Jokelan-tiedotuksen yhteydessä mieleen eräs toinen tapahtuma, jossa tieto liikkui hitaasti eteenpäin.

”Tämä vertautuu vähän tsunami-tiedotukseen, jossa ulkoministeriö hyvin penseästi ja hitaasti vahvisteli asioita, eikä se kyllä ollut ajan tasallakaan, ei sen puoleen. Nopeat tiedot esimerkiksi uhrien määrästä saatiin muuta reittiä.”

STT–MIA PELTOLA
(STT)

Siirry kuvagalleriaan