Palaakohan Australiassa?

media 13.03.2020 06:00

Maailmassa ei ole juuri nyt mitään tärkeämpää asiaa kuin koronavirus. Seuraamme hetki hetkeltä karanteeneja, uusia tartuntoja, kuolleiden määriä, matkustuskieltoja ja viruksen seurannaisvaikutuksia maailmantaloudessa.

Ei ole sellaista pääkirjoitustoimittajaa tai kolumnistia, joka ei olisi koronasta kirjoittanut palstalleen.

Mutta mitä tapahtuu entisille etusivun uutisille, niille tapahtumille, jotka vasta hetki sitten kuohuttivat maailmaa?

Esimerkiksi Krimin miehitys. Pienten vihreiden miesten invaasiosta tulee pian kuluneeksi kuusi vuotta, mutta pitkään maailman mediaa dominoinut uutisaihe on kadonnut lähes kokonaan tiedotusvälineiden tutkasta. Vieläköhän Krimillä soditaan?

Tai Yhdysvaltojen lukemattomat joukkoampumiset – uusia välikohtauksia on tapahtunut niin taajaan, ettei entisistäkään ole ehditty selvitä. Mitenkähän noiden yhteisöjen ihmiset ovat toipuneet?

Entä Amazonian metsäpalot – sammuivatko ne lopulta vai menikö kaikki? Mihin hävisivät uutisista tuosta vain Australian maastopalot ja lähes puolen miljardin eläimen kuolema?

Moniääniseksi sanottuun mediaan mahtuu tunnetusti vain yksi puheenaihe kerrallaan. Journalismin yhä kiivastahtisemmaksi käyvä algoritmi toimii niin, että uusi kohu tai kriisi ajaa aina vanhojen uutisten ohi ja yli. Yleisölle tulee kiire kauhistua, järkyttyä ja surra, sillä seuraava tragedia odottaa kulman takana.

Vauhti on hengästyttävä, ja uutisen pitkän hännän seuraaminen loppuun asti jää liian usein kesken. Kun uutisaiheessa ei tapahdu enää dramaattisia käänteitä, median kiinnostus lopahtaa ja aihe painuu pinnan alle.

Myös koronavirus katoaa aikanaan uutisagendalta yhtä nopeasti kuin sinne ilmestyikin. Korona liittyy osaksi epidemia- ja pandemiauutisoinnin jatkumoa, jossa sen edeltäjiä ovat muun muassa sars, mers, lintuinfluenssa ja sikainfluenssa.

Jos uutisten jälkiseuranta jää medialta tekemättä, yleisölle ei synny käsitystä tapahtumien kauaskantoisista vaikutuksista. Pahinta on valheellinen hyvänolontunne: kun asiasta ei enää puhuta, kaikki on varmaankin hyvin.

Kirjoittaja on YTT, vapaa toimittaja ja SK:n Mediaansekaantuja-blogisti.

Mainos

Avainsanat

Amazonia, Australia, koronavirus, maastopalot, media, uutisointi

Sisältö

Pääkirjoitus Koronataantuma uhkaa – auttaisiko rahan jakaminen ihmisille? Jarmo Raivio

Viikon kuva Sumopainijat ottelivat tyhjälle katsomolle.

Viikko lyhyesti Hirvikanta pieneni hieman.

Kotimaa ”Koronaan sairastuneelle opiskelijalle ei järjestetä erillistä koetilaa”, sanoo Lauttasaaren lukion rehtori Jouni Rasa.

Talous Metallipajalla voidaan vain arvuutella, meneekö tavaratilaus läpi vai onko koronavirus sulkenut tehtaan.

politiikka Lapin pelastusjohtajan valinta on tuottanut oikaisuvaatimuksia ja epäilyjä kansanedustajien lehmänkaupoista.

Ulkomaat Turkki tekee kaikkensa estääkseen Syyriaa valtaamasta Idlibiä, koska valtauksen jälkeen paine kohdistuisi sen valtaamiin syyrialaisalueisiin.

Tiede Yalen yliopiston tutkimuksen mukaan virheensä myöntävä robotti miellyttää ihmistä enemmän.

media Mediaan mahtuu nyt yksi uutinen: koronavirus. Kuka tietää, palaako vielä Amazoniassa tai Australiassa?

näkökulma Yhdysvaltain vaaleissa tyhjätasku ei pääse pitkälle. Dollari on pannut polvilleen myös kriitikot. Benita Heiskanen

Polkom Millariikka Rytkönen, Sipilän hallituksen viimeinen jäljelle jäänyt luomus. Matti Simula

Kanarian kauppiaat Suomalaisia houkuteltiin sijoittamaan kymmeniätuhansia euroja lomakohteisiin Espanjassa. Kun haaveet kaatuivat, paikalle ilmestyi erikoisen innokkaita auttajia.

Kiinalainen hyppy Kiina haluaa suurvallaksi myös mäkihypyssä. Se käyttää siihen kaikkia keinoja, ja siksi Mika Kojonkoski valmentaa nyt kiinalaisnuoria Puijolla.

Viharikosten väärä kuva Suomessa muslimeja pahoinpidellään ja solvataan, mutta näitä rikoksia tekevät usein äärimuslimit.

Saanko esitellä: minä Työpaikoilla opetellaan värien ja legojen avulla itsetuntemusta, jonka sanotaan olevan avain onnistuneeseen tiimityöhön. Palkka juoksee, kun tuijotetaan omaa napaa. Onko siinä järkeä?

Missä hän oli, kuinka kauan ja kenen kanssa? Markku Broas johti operaatiota, kun koronavirusta alettiin ensimmäisen kerran jäljittää Suomessa. Tartuntaetsivät ovat jarruttaneet epidemian puhkeamista.

Nainen ratissa Kun Noora Jokisen avioliitto päättyi, kiihkeä yksityisautoilun vastustaja rakastui autoonsa ja maanteiden vapauteen.

Sarjakuva Metallihuumorista tuli totta monella kanavalla.

ukkola On hienoa, että Suomea pidetään utopiana, mutta mutta.

jyvät & akanat Tunnin juna nytkähti eteenpäin. Ja muita Jyviä ja akanoita.

KUVATAIDE Tyhjä kaupunkitila heräsi taidekeskukseksi graffiti edellä.

Tietokirja Suomalaisen SS-miehen päiväkirja kertoo selviytymistaistelusta.

TEATTERI Kansallisteatterin Sinivalas on niin sirpaleinen, että katsoja ei pysy mukana.

ELOKUVA Mr. Jones on sankaritoimittajan tositarina.

romaani Planet Fun Funissa vastakulttuuri pönkittää kapitalismia ja ilmapiiri tihenee uhkaavaksi.

Tietokirja Ritualistit, survivalistit ja psykopaatit ovat ihmissyöjien kolme pääluokkaa.

muistelmat Casanovan tarina on 1700-luvun läpileikkaus.

Romaani Miehet minun tilanteessani on yhdistelmä melankoliaa ja hauskaa paikannimien vyörytystä.

Muotoilutärpit Ruotsalainen kukkatuki pitää kukat kohdillaan.

Teatteri Florian Zellerin näytelmä kuvaa nuoren hätää koskettavasti.

Sarjakuvat Jätti-Kuti tarjoaa Suomen värikkäimmän sarjakuvatabloidin valitut palat.

kolumni Maallikot vetoavat insinöörijärkeen, mutta mitä sillä tarkoitetaan?

Kirjeitä Verottaja unohti netittömät. EU ja Nato Turkin panttivankeina.

Puheenvuoro Kuntien toimintamallit eivät voi pysyä vuosikymmenestä toiseen samanlaisina.

Tehtävät Ratkaise ristikko ja piilosana verkossa.

Tehtävät Knoppia ikä kaikki -verkkopelin lisäksi 15+1 kysymystä.

Sarjakuvat Homman nimi sekä Helmi ja Heikki.

sk 25 vuotta sitten Naisten puolueen julkkisehdokkaat, radikaalit nuorsuomalaiset ja vihreiden sinipunahaaveet olivat vuoden 1995 vaalien puheenaiheita.

Palaakohan Australiassa?

Tietoa palvelusta

Palaute tai juttuvinkki

Kirjaudu

Rekisteröidy