Palaakohan Australiassa?
Maailmassa ei ole juuri nyt mitään tärkeämpää asiaa kuin koronavirus. Seuraamme hetki hetkeltä karanteeneja, uusia tartuntoja, kuolleiden määriä, matkustuskieltoja ja viruksen seurannaisvaikutuksia maailmantaloudessa.
Ei ole sellaista pääkirjoitustoimittajaa tai kolumnistia, joka ei olisi koronasta kirjoittanut palstalleen.
Mutta mitä tapahtuu entisille etusivun uutisille, niille tapahtumille, jotka vasta hetki sitten kuohuttivat maailmaa?
Esimerkiksi Krimin miehitys. Pienten vihreiden miesten invaasiosta tulee pian kuluneeksi kuusi vuotta, mutta pitkään maailman mediaa dominoinut uutisaihe on kadonnut lähes kokonaan tiedotusvälineiden tutkasta. Vieläköhän Krimillä soditaan?
Tai Yhdysvaltojen lukemattomat joukkoampumiset – uusia välikohtauksia on tapahtunut niin taajaan, ettei entisistäkään ole ehditty selvitä. Mitenkähän noiden yhteisöjen ihmiset ovat toipuneet?
Entä Amazonian metsäpalot – sammuivatko ne lopulta vai menikö kaikki? Mihin hävisivät uutisista tuosta vain Australian maastopalot ja lähes puolen miljardin eläimen kuolema?
Moniääniseksi sanottuun mediaan mahtuu tunnetusti vain yksi puheenaihe kerrallaan. Journalismin yhä kiivastahtisemmaksi käyvä algoritmi toimii niin, että uusi kohu tai kriisi ajaa aina vanhojen uutisten ohi ja yli. Yleisölle tulee kiire kauhistua, järkyttyä ja surra, sillä seuraava tragedia odottaa kulman takana.
Vauhti on hengästyttävä, ja uutisen pitkän hännän seuraaminen loppuun asti jää liian usein kesken. Kun uutisaiheessa ei tapahdu enää dramaattisia käänteitä, median kiinnostus lopahtaa ja aihe painuu pinnan alle.
Myös koronavirus katoaa aikanaan uutisagendalta yhtä nopeasti kuin sinne ilmestyikin. Korona liittyy osaksi epidemia- ja pandemiauutisoinnin jatkumoa, jossa sen edeltäjiä ovat muun muassa sars, mers, lintuinfluenssa ja sikainfluenssa.
Jos uutisten jälkiseuranta jää medialta tekemättä, yleisölle ei synny käsitystä tapahtumien kauaskantoisista vaikutuksista. Pahinta on valheellinen hyvänolontunne: kun asiasta ei enää puhuta, kaikki on varmaankin hyvin.
Kirjoittaja on YTT, vapaa toimittaja ja SK:n Mediaansekaantuja-blogisti.
