Massalajittelun maailmanennätys Suomeen - miten tämä liittyy ydinkokeisiin?

atomit
Teksti
Jukka Ukkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Ydinkoe
Pohjois-Korean tekemä maanalainen ydinkoe näkyi Etelä-Korean kansallisen maanjäristyskeskuksen mittauksissa toukokuussa 2009. Kuva AP / Lehtikuva.

Suomalaistutkijat ovat saavuttaneet massalajittelun maailmanennätyksen. Jaa, että mitäkö se tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että Jyväskylän yliopistossa kehitetyllä laitteella on onnistuttu erottelemaan toisistaan ksenon-jalokaasun tärkeimmän isotoopin Xe-133:n perustilainen atomi saman isotoopin ns. isomeerisestä eli pitkäaikaisessa viritystilassa olevasta tilasta.

Näiden kahden massat eroavat toisistaan miljoonasosan verran, muuta eroa niillä ei ole. Jyväskylän yliopiston ja Säteilyturvakeskuksen yhteistutkimuksen tulos on raportoitu Applied Radiation and Isotopes -lehden maaliskuun numerossa.

Perustutkimuksen tuloksena syntyneestä maailmanennätyksestä on käytännön hyötyä ydinkoekiellon valvonnassa.

Ydinräjähdyksessä syntyvistä monista radioaktiivisista aineista ksenon jalokaasuna tihkuu ilmaan myös maan alta, ja siksi se on tärkeä maanalaisten ydinkokeiden ilmaisin. Ydinkoekieltoa valvovan kansainvälisen järjestön CTBTO:n mittausasemilla eri puolilla maailmaa tarkkaillaan ksenon-päästöjä, mutta mittareiden herkkyys paranisi, jos ne voitaisiin kalibroida näytteillä, joissa on vain isomeerisiä Xe-133 -ytimiä. Sellaisia ei ole aiemmin onnistuttu valmistamaan ennen suomalaistutkimusta.

Kun erottelu saatiin nyt onnistumaan, jatkossa isotooppeja valmistetaan Jyväskylän yliopiston uudessa, tänä vuonna käyttöön otettavassa hiukkaskiihdyttimessä.