Maahanmuuttajilla on kova tarve kysyä

Pirita Männikkö
Kotimaa 21.5.2009 10:00

Tuoreiden tietojen mukaan Suomeen muutti viime vuonna ennätyksellinen määrä ihmisiä. Ei ihme, että Maahanmuuttoviraston kyselytunti herätti keskustelua.

Maahanmuuttoviraston kyselytunti

Kuva Johanna Taskinen

Kulttuurikeskus Caisan salissa Helsingissä on odottava tunnelma. On alkamassa Maahanmuuttoviraston kolmatta kertaa järjestettävä kyselytunti, ja Solome Geshomella on paljon kysyttävää.

Alun perin etiopialainen Geshome on asunut kohta neljätoista vuotta Suomessa. Hän on käynyt ennenkin vastaavanlaisissa keskustelutilaisuuksissa.

”Olen saanut niissä lisätietoa sellaisista asioista, joista en ole tiennyt niin tarkkaan.”

Lavalla, pöydän ääressä istuu viisi virkamiestä puvuissaan, ja heidän edessään monikulttuurinen yleisö. Verkkaisen alun jälkeen kysymyksiä satelee:

Miksi tapauksien ratkaisuun kuluu niin paljon aikaa?

”Ratkaisu tulee nopeammin, jos lähtömaan asiakirjat ovat kunnossa, omassa poliisilaitoksessa ei satu olemaan ruuhkaa ja meillä ei ole kiirettä”, sanoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Tilaisuuksia on ollut järjestämässä monta eri tahoa, mutta alkuperäinen aloite tuli somalijärjestö Berdeltä. Se kun oli joutunut tulilinjalle sellaisissa kysymyksissä, joihin viraston työntekijät tietäisivät tarkemmat vastaukset.

Miksi oleskeluluvan hakuun kuuluva haastattelu on niin hankala?

”Yleensä tiukkoja kysymyksiä esitetään vain silloin, kun on jotain epäselvää”, vastaa Joni Länsivuori maahanmuuttoyksikön oikeudellisesta tuesta.

Vastaajat alkavat tilaisuuden edetessä käydä yhä punakammiksi – johtuneeko sitten kuumista valoista vai kiperistä kysymyksistä.

Miksi turvapaikanhakija saa tehdä töitä, mutta oleskelulupaa hakeva ei?

”Näin laissa sanotaan. Lähtökohtaisesti tavalliseen maahanmuuttoon liittyvää oleskelulupaa pitäisi hakea jo ulkomailta käsin.”

Geshome haluaa vastauksia kysymyksiin, jotka eivät enää häntä itseään kosketa. Eniten Geshomea ihmetyttää, miksi samaan aikaan Suomeen tullut kaveri ei saa kansalaisuutta samalla perusteella kuin hän itse.

Siksi hän nostaa kätensä ylös ja saa luvan kysyä:

Miksi suomeksi ammattikoulututkinnon suorittaneen täytyy läpäistä erikseen kielikoe?

”Olet oikeassa siinä, että myös sillä voi osoittaa kielitaitonsa. Tähän oikeuttavat tutkinnot ovat tarkkaan määritelty. Tutkinnon yhteydessä on suoritettava myös kypsyysnäyte suomeksi tai ruotsiksi”, toteaa kansalaisuusyksikön ylitarkastaja Vesa Erkkilä.

Geshome on tyytyväinen saamaansa vastaukseen.

Kaikki eivät ole omiinsa, ja tarkentavia kysymyksiä esitetään kahden tunnin aikana useaan otteeseen. Ongelmaksi näyttää muodostuvan jokaisen tilanteen omanlaiset yksityiskohdat.

Miksei kansallisuushaun kielitaitotestissä oteta huomioon ikää?

”Kielitaitovaatimuksia on alennettu, jos alkaa olla jo ikää. Tietysti voi kysyä,

pitäisikö tätä arvioida sen mukaan, mikä on eri maissa keskimääräinen elinikä. Myös terveydellisillä syillä voi saada lievennystä”, vastaa Erkkilä.

Tässä vaiheessa tilaisuuden puheenjohtaja, Helsingin Keskustanuorten

entinen puheenjohtaja Abdirahim Hussein puuttuu puheeseen.

”Entä jos on synnyttänyt kolmetoista lasta Suomessa, eikö silloin voisi saada kansalaisuutta helpommin?”

Solome Geshome

”Tätä ei minusta kannattaisi ottaa perusteluksi. Vaarana olisi, että naiset syrjäytyisivät yhteiskunnasta”, sanoo Erkkilä.

”Minä olen eri mieltä, mutta ei mennä nyt siihen”, toteaa Hussein.

Onko Maahanmuuttoviraston työntekijöiden asenteita tutkittu?

”Ei ole, mutta jos ongelmia esiintyisi, ne tulisivat ilmi kanteluiden muodossa. Moni työntekijöistä on naimisissa maahanmuuttajan kanssa tai työskennellyt esimerkiksi kriisialueilla. Meillä on myös maahanmuuttajia töissä.”

Geshome on pääosin ollut tyytyväinen viranomaisten toimintaan. Tosin Suomen kansalaisuus olisi saanut herua aiemmin.

”Viisi vuotta on liian pitkä aika.”

Kysymyksiin 19.5. pidetyssä tilaisuudessa olivat vastaamassa myös Marjo Mäkelä ja Hanna Koskinen Maahanmuuttovirastosta.

Kuvateksti: Solome Geshomen mielestä keskustelutilaisuudet maahanmuuttajille tärkeistä asioista ovat olleet hyödyllisiä. Kuva Johanna Taskinen

Lisää maahanmuutosta Ylen sivuilla.

Keskustelu

13 – lasta. ei ihme että näitä mustia ihmisiä näkyy nykyään ihan mielettömästi. ja että tarhoissa lapsia pursuamiseen asti.

Viisi vuotta kansalaisuuden saamiseksi ei todellakaan ole pitkä aika. Esimerkiksi Sveitsissä joissakin kantoneissa kansalaisuuden saamisen yhtenä ehtona on 12 vuoden asuminen maassa.

Vaatimukset kansalaisuuden saamiseksi Suomessa ovat oikeasti kansainvälisessä vertailussa melko helpot. Jos niitä ei täytä, niin sitten pitäisi tyytyä alkuperäiseen kansalaisuuteen, muuttaa muualle tai tehdä itse jotain sen eteen, että vaatimukset täyttyvät. Ja olla hölmöilemättä Suomessa, rikoksethan voivat olla este kansalaisuuden saamiselle. Kuten pitääkin olla.

Jos jutussa mainitun Geshomen kaveri on asunut Suomessa 14 vuotta oppimatta kieltä, eikä siksi saa kansalaisuutta, niin voisiko olla mahdollista, että syy ei ehkä olekaan systeemissä ja vaatimuksissa, vaan jossain ihan muualla.

”Entä jos on synnyttänyt kolmetoista lasta Suomessa, eikö silloin voisi saada kansalaisuutta helpommin?”

Voi Herra armahda mikä aivopieru!!!

Tällaset saa aikaan sen että mela viuhuu mekossa todeeeella tiuhaan tahtiin. Kohta on Suomi kaunis muisto vain ja pellavapäätä tuskin enää missään nähdään. Tai ne harvat pellavapäät jotka tavataan onkin ruskeasilmäisiä.

Onkohan heiton taustalla kenties totuutta, että tuo tosiaan auttaa asiassa. Asiaa ei uskalleta vaan ääneen sanoa päättäjien taholta. Jos näin on tulisi heti kehittää laki joka kieltää sen, ennenkuin ”kanitehdas” karkaa käsistä ja ukot viuhtoo melansa kanssa kuin vimmatut joka suuntaan.

Paremminkin olisi paikallaan päinvastainen laki, jotta täällä oleminen olisi vain korkeintaan väliaikaista
humanitääriapua ja pikainen palautus kotimaahan heti kun siellä tilanne sen sallii.

Toinen on että kun maalla on kerran joku kiintiö kuinka monta pakolaista tänne voidaan ottaa.Sellaisen laskelman pitäisi jo siinä vaiheessa ottaa huomioon että kohta tulee suku perässä plus se että täällä sitten lisäännytään. Näin ollen lähtökohtainen kiintiö tulisi olla huomattavasti pienempi, sillä ei tarvitse mennä montaa vuotta eteenpäin ennenkuin se yksi joka tänne otettiin onkin useita kummeniä loppupeleissä.