Maahanmuuttajat ja perheenyhdistäminen: Astrid Thors hermostui valiokunnalle

Kotimaa 29.5.2010 13:00

Eduskunnan hallintovaliokunta on hämillään Astrid Thorsin käytöksestä perheenyhdistämisasiassa. Se vetoaa perustuslailliseen oikeuteensa pyytää ministeriöltä selvityksiä.

Eduskunta ja maahanmuuttajat Maahanmuuttajien edut puhuttavat eduskuntaa. Kuvat Lehtikuva ja Istockphoto

Eduskunnan hallintovaliokunta vaati pari viikkoa sitten hallitukselta selvitystä maahanmuuttajien perheenyhdistämisestä. Se haluaa tietää lokakuun puoliväliin mennessä, millaisia perheenyhdistämisetuja Suomi tarjoaa verrattuna muihin EU-maihin.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) hermostui pyynnöstä. Thorsin mukaan hänen ministeriöllään, jolle tehtävä käytännössä lankeaisi, ei ole resursseja eikä aikaa tämän kaltaisiin tutkimuksiin.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk) ja varapuheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) ihmettelevät Thorsin asennetta.

”Valiokunnalla on perustuslain suoma oikeus pyytää selvitys ministeriöltä tai valtioneuvostolta. Eli asia on hyvin yksinkertainen: kun valiokunta pyytää, ministeriö toteuttaa”, Tölli toteaa.

Tölli korostaa, että kyse ei ole kritiikistä ministeriä kohtaan. Selvitys on välttämätön, jotta valiokunta saa kuvan kokonaistilanteesta. Se palvelee kaikkia: ministeriötä, yleisöä, eduskuntaa.

”Keskustelu pyörii nyt liian paljon luulojen varassa – on yhteinen etu, että meillä on faktatietoa.”

Erityisen hämillään Tölli on Thorsin väitteistä, joiden mukaan selvitys saattaisi ”yksinkertaistaa todellisuutta liian paljon”.

”Ei hyvänen aika, minä olen entinen päätoiminen tilastomies ja tiedän, ettei tieto ole vahingollista. Sitä pitää vain pystyä tulkitsemaan oikein.”

Töllin mielestä suomalaisessa turvapaikkapolitiikassa on paljon korjattavaa, mistä todistaa muun muassa se, että valiokunta työstää parhaillaan useita muutosesityksiä nykylainsäädäntöön.

Vääntö romaneista

Kokoomuksen Tapani Mäkinen torjuu Thorsin väitteet ministeriön resurssi- ja aikapulasta.

”Valiokunta ja sen myötä eduskunta on nähnyt tämän asian tärkeäksi – se on selkeä ohje ministeriölle. Heidän täytyy varmaankin sitten priorisoida tekemisiään, jos resursseista on pulaa.”

Mäkisen mukaan ministerin liberaali ja valiokunnan tiukempi näkemys ulkomaalaispolitiikasta ovat toisinaan ristiriidassa keskenään. Seuraava potentiaalinen riidan aihe saattaa pesiä hallituksen esityksessä, joka käsittelee Suomeen pyrkivien EU-kansalaisten, käytännössä lähinnä Bulgarian romanien, asemaa.

Toisen EU-maan kansalaiset eivät käytännössä koskaan saa Suomesta turvapaikkaa. Kielteisen päätöksen jälkeen heillä on kuukausi aikaa poistua maasta, minkä ajan he ovat suomalaisen sosiaaliturvan piirissä. Hallituksen esityksessä käsittelyä ja maasta poistamista pyritään nopeuttamaan noin viikkoon.

Useimmissa EU-maista näiden hakijoiden hakemukset käsitellään pikavauhtia eikä heille tarjota käsittelyajaksi minkäänlaista toimeentuloturvaa. Tavallisen hakumenettelyn tarjoavat käytännössä vain Suomi ja Belgia.

Mäkinen arvioi, että valiokunta saattaa ottaa kannan, jonka mukaan hakijoille tarjotaan jatkossa Suomessakin vain ruoka ja katto pään päälle, mutta ei minkäänlaista rahallista tukea. Hän uskoo, että tämä heikentäisi potentiaalisten tulijoiden silmissä Suomen vetovoimaisuutta.

Thorsin ajamaa ulkomaalaispolitiikkaa on kritisoitu viime aikoina lähes kaikista ilmansuunnista. Ministeri on myös joutunut erittäin aggressiivisen, jopa tappouhkauksia sisältäneen, nettikirjoittelun kohteeksi.

Jotkut hallintovaliokunnan jäsenet epäilevätkin ministerin herkkyyden johtuvan siitä, että hän on kyllästynyt olemaan jatkuvan arvostelun kohteena.

Aiheesta lisää:
Vihapuhetta mediassa- missä reaktiot? (Suomenkuvalehti.fi 13.4.2010)