Luvassa miljardileikkaukset? – ”Kiristyksillä syödään pois Suomen osaamista ja kilpailukykyä”

Säästöt iskisivät opettajiin ja hoitajiin, sanoo tutkija Lauri Holappa.
Kotimaa 14.5.2015 10:00

Kyniä opettajan pöydällä. © Johanna Vuonokari / LEHTIKUVA

EU-komissio lähetti Suomelle nootin, jota oli osattu odottaa jo useampi tovi.

Suomi on rikkonut julkisen talouden alijäämäkriteerejä. Budjetin alijäämä saa olla korkeintaa kolme prosenttia, mutta nyt se on 3,3. Myös velkaantuminen on noussut yli 60 prosentin, jos se suhteutetaan bruttokansantuotteeseen.

Suomi on siis rikkonut Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerejä, joita jäsenmaiden pitäisi noudattaa. Sopimusta ovat kuitenkin osin rikkoneet monet jäsenvaltiot, esimerkiksi Ranska. Maalle on annettu toistuvasti lisäaikaa budjettivajeen korjaamiseen.

Suomessa komission nootti uutisoitiin ”vakavana asiana”. Helsingin yliopiston tutkijan Lauri Holapan mielestä nootti ei sinänsä ole vakava asia. Nyt pitäisi keskittyä enemmän siihen, ettei EU-sopimuksia rikota tulevaisuudessa.

”Me emme pysty ratkaisemaan talouskasvun ongelmia kiristävällä talouspolitiikalla. Ainut tapa saada kestävä ratkaisu aikaiseksi on saada Suomen talous kasvu-uralle. Kun talous kasvaa, niin silloin emme näitä kriteerejäkään riko.”

 

Taloustieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, että elvyttävä talouspolitiikka antaisi piristysruiskeen aneemiseen talouteemme. Tätä kautta työllisyys voisi parantua ja valtion sosiaalimenot laskea.

Kiista talouskeskustelussa onkin keskittynyt asiantuntijoiden puheessa enemmän siihen, taittuuko julkisen talouden velkaantuminen elvyttämisellä vai pahentaako se entisestään velkakehitystä. Suomen velkaantumistahtia on pidetty nopeana, vaikka itse velan määrä ei ole vielä ollutkaan aivan toivoton.

Holappa kuuluu tutkijoihin, joka kannattaa elvytystä. Samaan sarjaan kuuluvat muun muassa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta ja Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala. Euroopassa useat taloustieteilijät jakavat elvytysnäkemyksen, samoin Yhdysvalloissa.

Valtiovarainministeriö kuitenkin julkisti leikkauslistan, jonka kokonaissumma oli kuusi miljardia euroa. Eli kyse ei ole elvyttävästä talouspolitiikasta.

Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk) on todennut, että leikkaustarve on jopa 10 miljardia euroa.

Vaaleja tarkasti talouspoliittisesta näkökulmasta seurannut Holappa ihmettelee ilmoille heitettyjä leikkauslukuja, jotka ovat hänen mukaansa hämmentäviä.

”Mitä enemmän leikkaamme, sitä heikommaksi kasvu muodostuu ja sitä suuremmaksi alijäämät paisuvat.”

 

Holapan mielestä leikkaukset iskisivät vääjäämättä kuntiin ja niiden työntekijöihin. Eniten kunnissa työskentelee opettajia ja hoitajia.

”Leikkaukset kohdistuisivat koulutus- ja terveydenhuoltosektorille, ei niitä säästöjä mistään byrokratiasta revitä.”

Holappa sanoo, että poliittinen tarmo pitäisi kohdistaa siihen, että talouskasvu olisi mahdollinen. Maailman talouskasvun vetoapuun Suomi ei voi luottaa, vaikka globaalissa taloudessa elämmekin. Kotimaisilla konsteillakin voidaan piristää taloutta.

Holapan mielestä valtio voisi esimerkiksi laskea arvonlisäverokantoja, jolloin tuotteiden hinnat laskisivat ja kysyntä kasvaisi. Valtio tosin on suhtautunut penseästi arvonlisäverokantojen laskuun, sillä ne ovat osittain EU:n määrittelemiä ja rahoittavat suuren osan valtion menoista.

Suoria työpaikkoja Suomeen pystyttäisiin luomaan Holapan mukaan valtion investoinneilla, joita suunnattaisiin esimerkiksi liikennehankkeisiin. Suomen liikenneverkoston korjausvelka on jo yli kaksi miljardia euroa ja huonokuntoiset tiet ja radat hidastavat kuljetuksia.

Lisäksi tutkija satsaisi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, josta valtio on viime vuosina leikannut. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, VTT:n ja yliopistojen rahoitusta on kiristetty, koska valtion ”juustohöylä” on myös ulottunut tutkijoiden kammioihin.

Kiristyksillä syödään pois Suomen osaamista ja kilpailukykyä, joka heijastuu tulevaisuudessa taloudelliseen kehitykseen, Holappa arvioi.

 

Tilastokeskuksen uudet talousluvut kertovat, että muun muassa teollisuuden alamäki jatkui.