Lukion uudistaminen hataralla pohjalla: analyysi puuttuu, keinot eivät pohjaa tutkimukseen

Essee: Lukiot kaipaavat kehittämistä, mutta suuriin rakenteellisiin uudistuksiin ei  kannattaisi ryhtyä hätiköiden, kirjoittavat Marko van den Berg ja Najat Ouakrim-Soivio.
Kotimaa 5.11.2018 20:50
Marko van den Berg ja Najat Ouakrim-Soivio

© ANTTI AIMO-KOIVISTO / Lehtikuva

"Tutkimus osoittaa, että koulureformien yhteydessä esitetyt käsitykset eivät aina perustu huolellisesti tutkittuun tietoon vaan ovat pikemminkin toiveita siitä, miten asioiden tulisi olla", kirjoittavat Marko van den Berg ja Najat Ouakrim-Soivio Kanava-lehdessä 7/2018.

Suomen Kuvalehti julkaisee artikkelin kokonaisuudessaan.

 

Suomessa on juuri tullut voimaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) johdolla valmisteltu uusi lukiolaki (714/2018). Sen ajoitus on mielenkiintoinen, sillä edellinen suuri uudistus, lukion opetussuunnitelman uudistaminen, saatiin päätöksen vasta aivan äskettäin.

Lukiouudistuksen tavoitteiksi on nimetty muun muassa lukiokoulutuksen vetovoiman kasvattaminen sekä koulutuksen laadun ja oppimistulosten parantaminen.

Tavoitteisiin luvataan päästä muun muassa lisäämällä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa sekä oppiaineiden välisen yhteistyön syventämisellä. Opetuksen suunnitellaan rakentuvan aiempaa enemmän teemojen ja erilaisten ilmiöiden ympärille.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu