Lukijat rajalle tulevista Venäjän ohjuksista: Vain Naton jäsenenä Suomi saa uskottavan puolustuksen?

Kotimaa 15.5.2011 17:00

Venäjä on jo valmistellut ohjusasemat Karjalan kannakselle uusimmalle Iskander-ohjukselleen, joilla voidaan ampua myös ydinräjähteitä. Venäjä on tehnyt selväksi, että asenne Naton laajenemista vastaan ei ole muuttunut, kirjoittaa seuraavassa Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa.

Lukijat ovat reagoineet Salomaan kirjoitukseen voimakkaasti: ”Eiköhän nyt käynyt selväksi kaikille, että vain Nato-jäsenyydellä saavutetaan Suomelle uskottava puolustus. Ja vain uskottava puolustus takaa riittävän pelotteen, jotta saamme elää rauhassa”, kirjoittaa nimimerkki ”Venäjä varustautuu”.

Natoa kaikki kommentoijat eivät kannata: ”Ei Suomen pidä liittyä Natoon sen narunjatkeeksi. Minä en ainakaan halua saada käskyä toiselle puolelle maailmaa menettämään henkeäni jonkun muun maan sotaan”, kirjoittaa nimimerkki 1/10.

Mitä mieltä sinä olet? Osallistu keskusteluun. Voit kommentoida jutun lopussa.


Venäjä tuo uusimpia ohjuksiaan Suomen rajalle
– Nato luokittelee joukkotuhoaseeksi

Venäjä ei satsaa öljytulojaan sosiaaliturvaan vaan aseisiin. Se varustautuu kaikkien tilanteiden, myös sen varalle, että Suomi hakisi Natonn jäsenyyttä ensi vuonna käytävien presidentinvaalien tuloksen seurauksena.

Uusimmat satelliittitiedustelukuvat todistavat, että Venäjä on jo valmistellut ohjusasemat Karjalan kannakselle uusimmalle Iskander-ohjukselleen, joilla voidaan ampua myös ydinräjähteitä.

Periaatteessa niillä ulottuisi Helsingin, Tampereen ja Turun tasalle asti. Venäjän tuhatlukuinen kenraalikunta tarvitsee uhkakuvia ja erityisen motivoivaa on Naton toimintavapauden kiistäminen. Venäjä on tehnyt selväksi, että asenne Naton laajenemista vastaan ei ole muuttunut.

Iskander Iskander-ohjukset olivat mukana voitonpäivän paraatin harjoituksissa Moskovassa 5. toukokuuta 2011. Kuva Maxim Shemetov / Reuters / Lehtikuva.

Oppi on myös jo viety teoriasta käytäntöön, minkä osoittaa uusimman Iskanderina tunnetun ohjusasejärjestelmän käyttöönotto. Sen kohteet ovat kiistatta Suomessa, Baltiassa, Puolassa ja Tšekissä.

Venäjän yleisesikunnan näkökulmasta Leningradin sotilaspiirin puolustusvyöhykkeessä on Suomen kohdalla mittava ”painauma”, joka on Suomen puolustuskapasiteetin tosiasiallisen laskemisen vuoksi lisäksi syvenemässä ja jota Nato pyrkisi käyttämään hyväksi. Suomen itsenäisen puolustuksen uskottavuus on Venäjän yleisesikunnan silmissä tätä luokkaa.

Iskandereille valmiit asemat

Venäjän puolustusministeri Pavel Gratshov sanoi jo joulukuussa 1992, että Venäjän on valmistauduttava Suomen Nato-option varalle. Gratshov määritteli Leningradin sotilaspiirin siitä lähtien ensilinjan sotilaspiiriksi. Sen ohjusaseistus oli nykyaikaistettava.

Nyt nämä uudet ohjusaseet ovat lopulta tulleet.

Leningradin sotilaspiirin komentaja Arkadi Bahin ilmoitti 14.12.2010, että sotilaspiirissä on otettu käyttöön uudet 9K720 Iskander-M -maataisteluohjukset, jotka ovat kaksoiskäyttökykyisiä. Nato tuntee ne koodinimellä SS-26 Stone.

Uusia ohjuksia arvellaan olevan ainakin Lugan tukikohdassa, missä toimii 9. tykistöprikaati. Satelliittikuvien perusteella on voitu kuitenkin päätellä, että ohjustyypille on varusteltu jo valmiit ohjusasemat myös Karjalan kannakselle Viipurin lähelle.

Bahinin mukaan ohjukset ovat ”käytännössä 98-prosenttisesti pysyvässä valmiudessa”.

SS-26 on operatiivis-taktinen armeijatason ohjustyyppi, joka voidaan varustaa sekä tavanomaisella että ydinkärjellä. Tämän vuoksi se luokitellaan Natossa joukkotuhoaseeksi.

Tavanomaisten kärkien valikoima on monipuolinen. Kärki voidaan varustaa aerosolipommiksi, rypälepommiksi, bunkkeripommiksi ja elektromagneettiseksi häirintäräjähteeksi. Ohjuksen kantamaa voidaan säätää 280-500 kilometrin ulottuvuuteen.

Sen arvioidaan pystyvän yli 500 kilometrin ja jopa 700 kilometrin kantamaan ydinräjähteillä, jotka ovat suhteellisen kevyitä tavanomaisiin verrattuna. Koko ohjuksen paino on 3 800 kiloa, josta voi olla varsinaista räjähdettä 480 kiloa. Ohjuksen osumatarkkuus on 30 metriä. Presidentti Medvedev uhkasi marraskuussa 2008, että nämä ohjukset otetaan käyttöön ”neutraloimaan, jos tarpeen, ohjustorjuntajärjestelmä Euroopasta”.

Esimerkiksi Kaliningradista käsin ohjuksella voidaan kattaa koko Baltia ja suurin osa Puolaa. Vastaavasti Lugan alueelta, Venäjän Karjalasta, Viipurin seudulta ja Kuolan alueelta käsin voidaan kattaa koko Suomi aina Oulua myöten. Ohjus on tarkoitettu tuhoamaan sotilaallisia kohteita, kuten ohjusasemia, ilmatorjunta-asemia, raketinheitinasemia, raskaan tykistön asemia, sotilaslentokenttiä, esikuntia, viestikeskuksia sekä siviiliyhteiskunnan kriittisiä kohteita.

Uusia pommittajia alueelle

Iskanderit ovat vain yksi uudistus monien muiden aseohjelmien joukossa. Venäjän suunnitelmissa on uudistaa strategisia ydinaseita, ilmatorjuntajärjestelmiä, viestijärjestelmiä, tiedustelujärjestelmiä, hävittäjäkalustoaan viidennen sukupolven koneilla sekä laivastoaan sukellusveneillä ja lentotukialuksilla.

Leningradin sotilaspiiriin eli luoteiseen sotilaspiiriin kuuluvat Pietarin alueen lisäksi Arkangelin, Vologdan, Kaliningradin, Murmanskin, Novgorodin, Pihkovan ja Nenetsian alueet. Sotatilanteessa piiri perustaa rintaman. Sotilaspiirin rauhanajan vahvuudesta 43 prosenttia on upseereita, siis sitä keskeistä henkilöstöä, joka liikekannallepanossa perustaa sodan ajan joukkoja.

Sotilaspiirin ilmavoimien koneet ovat perua kylmän sodan ajalta. Näitä konetyyppejä ryhdytään korvaamaan uusimmilla Su-34 -monitoimihävittäjillä, jotka on suunniteltu erityisesti rynnäkköhävittäjiksi, jollaiset sotilaspiiriltä puuttuvat tällä hetkellä kokonaan.

Lisäksi sotilaspiirin sotilaslentokenttiä on pidennetty ja vahvistettu niin, että kestävät varsinaisten raskaiden pommikoneiden (kuten Tu-22M3 Backfire) laskeutua ja nousta. Sekä Su-34 että Tu22M3 voivat pudottaa ydinpommeja. Ne ovat myös selvästi nopeampia kuin Suomen F-18 Hornetit.

Su-34 Fullback on kaksipaikkainen ja kaksimoottorinen hävittäjä, joka yltää yli kaksinkertaiseen äänennopeuteen, kuten myös Tu-22M3. Koneen aseistuksena on 12 ilmataisteluohjusta. Lisäksi Su-34:ssä on ilmasta maahan ammuttavia ohjuksia ja 30 millin konetykki.

Venäjän ilmavoimat sai kaksi ensimmäistä tämän tyypin konetta joulukuussa 2006. Koneita on tarkoitus valmistaa 200 kappaletta. Nyt niitä pitäisi olla jo 58 ilmeisesti juuri Leningradin sotilaspiirin tukikohdissa.

Pääministeri Vladimir Putin totesi Severodvinskissa kenraaleille pitämässään puheessa 13.12.2010, että Venäjän federaation hallitus satsaa asevoimien uudistamiseen ja aseistamiseen vuoteen 2020 mennessä 20 000 miljardia ruplaa, mikä vastaa noin 490 miljardia euroa. Summasta neljännes satsataan Tyynenmeren laivaston uudistamiseen, minkä tarve on käynyt ilmeiseksi Kiinan varustautumisohjelman vuoksi.

”Olemme myöntämässä erittäin vakavasti otettavan, merkittävän määrän varoja uudelleenaseistamisohjelmaan”, Putin sanoi.

Venäjän vahvuus ei laske

Venäjän asevoimien vahvuudeksi ilmoitetaan edelleen 1 027 000 sotilasta. Samaa lukua on käytetty jo useampana vuotena, mikä osoittaa ainakin sen, että voimaa ei ole tarkoitus leikata.

Miljoonavahvuudesta on maavoimissa 360 000 sotilasta, maahanlaskujoukoissa 35 000, sotalaivastossa 142 000, ilmavoimissa 160 000, strategisissa joukoissa 80 000 sekä puolustushallinnossa ja asevoimien tukitehtävissä 250 000.

Lisäksi Venäjän sisäministeriön joukkojen, rajajoukkojen, federaation turvallisuuspalvelun (FSB), federaation suojelupalvelun ja federaation viestintävalvontaviraston yhteenlaskettu vahvuus on 449 000 henkeä.

Venäjän pysyvän valmiuden joukoissa arvioidaan olevan yhteensä 170 000 sotilasta. Nykyisen kaluston turvin näille kyetään takaamaan suuri operaatiokyky.

Venäjä uudistaa asevoimiaan entistä tehokkaammiksi ja joustavimmiksi. Esikuvana näyttäisi olevan Naton joukkojen muutos. Venäjällä ei ole pientä aikomustakaan liittyä maamiinat kieltävään kansainväliseen sopimukseen, koska Venäjän asevoimien taisteluohjesäännön mukaan divisioonan on miinoitettava aina sivustansa edetessään.

Ammattimaistumisen oloissakin Venäjän massiivinen reservi on tarkoitus säilyttää liikekannallepanokykyisenä. Reservin suuruus on 20 miljoonaa sotilasta, joista kaksi miljoonaa on suorittanut varusmiespalveluksen viimeisten viiden vuoden aikana.

Fakta: Iskander-ohjusprikaatit

  • Yhdessä Iskandereilla varustetussa ohjusprikaatissa on kolme patteristoa.
  • Niistä kussakin on kolme patteria ja pattereissa puolestaan kussakin kolme ohjuslavettia. Patteriin kuuluvat ohjusajoneuvojen lisäksi latausajoneuvot, komentokeskus ja liikkuva dataprosessointikeskus.
  • Ohjuslavetteina toimivat nopeat ja ketterät neliakseliset pyöräajoneuvot, joista kussakin on kaksi ohjusta.
  • Prikaatissa on 27 ohjuslavettia, jotka pystyvät laukaisemaan kerralla 54 ohjusta noin minuutin sisällä. Yhteislaukauksen jälkeen prikaati vaihtaa asemaa, jolloin sitä on vaikea paikantaa ja tuhota. Ohjuksia prikaatilla on noin sata.

Fakta: Venäjän ”ydinasetriadi”

  • Vuoden alussa Venäjän kolmesta aselajista koostuva ”ydinasetriadi” käsitti 2 679 operatiivisessa käytössä olevaa ydinkärkeä.
  • Strategisilla ohjusjoukoilla on 375 operatiivista ohjusta neljää eri tyyppiä, joissa on yhteensä 1 259 ydinkärkeä.
  • Näistä ohjuksista 58 on tyyppiä SS-18, 70 tyyppiä SS-19, 171 ajoneuvoalustalle sijoitettua tyyppiä SS-25 Topol, 18 ajoneuvoalustalle sijoitettuja SS-27 Topol-M ja 52 siiloihin sijoitettuja SS-27 Topol-M. Näiden lisäksi käytössä on vielä 6 tyypin RS-24 -ohjusta.
  • Strategisella laivastolla on 12 ydinsukellusvenettä, joissa on yhteensä 160 ohjusta ja ohjuksissa yhteensä 576 ydinkärkeä. Sukellusveneet ovat Tyynenmeren laivastossa tyyppiä Delta III (4 kpl) ja Pohjoisessa laivastossa tyyppiä Delta IV (6 kpl). Lisäksi vahvuuteen luetaan yksi Typhoon -luokan sukellusvene, jossa tosin ei ole yhtään ohjusta. Samoin vahvuuteen luetaan kokeilukäytössä oleva Borej -luokan sukellusvene (Projekt 955), missä on 16 kokeilukäytössä olevaa Bulava -ohjusta.
  • Strategisilla ilmavoimilla on 76 pommikonetta, jotka pystyvät kantamaan yhteensä 844 pitkänmatkan risteilyohjusta, tyyppiä Kh-55 (AS-15).
  • Pommikoneista 63 on tyyppiä Tu-95MS Bear H ja 13 tyyppiä Tu-160 Blackjack. Lisäksi strategisten joukkojen käytössä on 24 Glonass-järjestelmän paikannussatelliittia, mikä vastaa Yhdysvaltojen GPS-järjestelmää.

Juttu julkaistu 11.5.2011 klo 14:31, muokattu 15.5.2011 klo 20.00.

Aiheesta lisää
Tutkijan kova väite: Suomen armeija on heikompi kuin ennen talvisotaa (Suomenkuvalehti.fi 17.3.2010)