Luken tutkijoille annettiin 500 000 euroa Tenojoen lohien laskentaan: ”Kova poliittinen paine”

Osa Tenojoen lohikannoista voi huonosti, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell.
Kotimaa 3.6.2018 18:35

Vapoja ja veneitä Tenojoen rannalla. © TARMO LEHTOSALO / LEHTIKUVA

Luonnonvarakeskus Luke on aloittanut Tenojokeen nousevien lohien laskennan Norjan puolella Polmakissa. Tavoitteena on tehdä pätevä arvio Tenojokeen nousevasta lohimäärästä nousukauden eli kesä- elokuun aikana.

Laskenta toteutetaan kaikuluotaimilla, joiden yhteishinta on noin 250 000 euroa. Kaikuluotauksella saatua tietoa käytetään lohikantojen hoidon suunnittelun apuna.

Kokonaisuudessaan Sipilän hallitus on myöntänyt hankkeelle rahaa noin 500 000 euroa.

”Tässä on ollut aika kova poliittinen paine, jotta Tenolle tulisi samanlainen laskenta Tornion- ja Simojoen mallien mukaisesti”, sanoo Luken tutkija Panu Orell.

”Pelkästään tekniikkaan ja materiaaleihin kuluu noin 350 000 euroa. Hankkeessa työskentelee useampi Luken tutkija, mutta teemme myös muita töitä tämän ohella.”

Poliittinen paine liittyy vappuna 2017 voimaan astuneeseen kalastussopimukseen, joka rajoittaa merkittävästi lohenpyyntiä Tenojoella. Sopimus korvasi Suomen ja Norjan välillä vuonna 1989 tehdyn kalastussopimuksen.

Tenojoen kalastussopimusta kritisoivat muutamat lappilaiset kansanedustajat ja saamelaiset. Uudessa sopimuksessa perinteisiä kalastuskeinoja rajoitettiin (ajoverkko- ja patokalastus) ja lainsäädäntöprosessissa saamelaiset sivuutettiin niin, että jopa oikeuskansleri joutui lausumaan asiasta.

Oikeuskanslerin päätöksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö laiminlöi neuvotteluvelvoitteen noudattamisen. Oikeuskanslerin lausunto tuli sen jälkeen, kun uusi kalastussopimus oli jo hyväksytty eduskunnassa.

Norjalaiset rahoittavat Lukea ostamalla suomalaistutkijoiden osaamista.

Tenojoen kalastussopimuksen tarkoituksena on turvata joen lohipopulaatioiden elinvoima.

Tenojoella elää maailman suurin villi Atlantin lohen kanta. Kanta koostuu useissa eri sivujoissa elävistä 30 populaatiosta. Vuotuiset saaliit Tenolla vaihtelevat 70–250 tonnin välillä, mikä vastaa keskimäärin 30 000–50 000 pyydettyä kalayksilöä vuodessa.

Osa Tenojoen lohista voi hyvin, osa keskinkertaisesti ja osa huonosti. Huonosti voivia lohikantoja esiintyy tutkija Orellin mukaan Tenojoen ylälatvoilla, joissa kalastus on voimakasta.

Osa lohikannoista lähtee nousemaan aikaisin keväällä ja ne ovat pyynnin kohteena koko kalastuskauden syksyyn asti. Ylälatvojen jokiosuuksilla lohet päätyvät täten liian nopeasti kalastajien pyydyksiin, jolloin tiettyjen populaatioiden tila heikkenee.

”Tenojoen kalastussopimus tavoittelee näiden kaikista heikoimmassa kunnossa olevien lohikantojen tilan parantamista”, tutkija Orell sanoo.

 

Luken tutkijat tekevät yhteistyötä Tenolla norjalaisten tutkijoiden kanssa. Norjalaiset myös rahoittavat Lukea ostamalla suomalaistutkijoiden osaamista.

Yksi syy Luken asiantuntijatyön ostamiselle on se, että suomalaisten palkat ovat pienemmät kuin norjalaisten. Yksi Luken tutkimusasemista myös sijaitsee Tenon läheisyydessä, mikä on suomalaistutkijoiden etu.

”Yhteistyötä on tehty parikymmentä vuotta. He ostavat meiltä palveluja 50 000-100 000 eurolla vuosittain”, Orell sanoo.

Tenojoen pääuoman kaikuluotausseurannan lisäksi lohia lasketaan Inari- ja Karasjoessa sekä videoseurannalla Utsjoessa ja Laksjohkassa.

Kaikuluotainseurantaa tehdään myös Tornionjoella ja Simojoella. Näiden jokien lohet kuuluvat Itämeren lohikantoihin.