Lisää liikenneturvaa? Enemmän peltipoliiseja ja sakotusoikeus kunnille

Kotimaa 15.12.2011 16:00

Peltipoliisit voivat ärsyttää autoilijaa, mutta tehokkaita pelotteita ne silti ovat. Mutta pitäisikö muillakin kuin poliisilla olla oikeus sakottaa?

Nopeusvalvontakamera Kehä III:lla Vantaalla, 15. heinäkuuta 2011. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.

HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluosaston johtaja Ville Lehmuskoski haaveili keskiviikkona Helsingin Sanomissa, että HSL voisi itse valvoa ja sakottaa bussikaistaa luvattomasti käyttäviä autoilijoita.

Ehdotuksen taustalla on onnistunut valvontakamerakokeilu Mannerheimintien bussikaistalla. Lehmuskosken mukaan peltipoliisi on toiminut hyvänä pelotteena ja vähentänyt luvatonta bussikaistan käyttöä.

Myös poliisitarkastaja Heikki Ihalaisen mielestä bussikaistojen kameravalvonnan saisi vallan mainiosti ulkoistaa. Julkisen liikenteen kaistalla ajelusta voitaisiin periä virhemaksua, jonka kaupunki lähettäisi autoilijalle.

”Bussikaistojen valvonnan ei pitäisi kuulua poliisille. Sillä ei ole mitään tekemistä liikenneturvallisuuden kanssa, vaikka liikenteen sujuminen onkin tärkeää”, Poliisihallituksessa työskentelevä Ihalainen sanoo.

Kuluneen vuoden aikana kamera on räpsähtänyt 420 000 kertaa niin, että autoilija on saanut joko sakon tai huomautuksen. Turvallisuuden lisääminen on Ihalaisen mukaan tärkeämpää kuin esimerkiksi sakoista saadut tulot.

Esimerkiksi kovista ylinopeuksista (yli 21 km/h) annettujen sakkojen määrä on lähes puolittunut sen jälkeen, kun poliisi alkoi puuttua entistä herkemmin ylinopeuksiin reilu vuosi sitten. Tämän vuoden aikana näistä rikkomuksista on annettu 16 000 sakkoa.

Niillä tieosuuksilla, joilla ei ennen ollut kameravalvontaa, tapahtuu nykyisin 30 prosenttia vähemmän henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia kuin aikaisemmin. Kuolonkolarien määrä kamerateillä on puolittunut.

Suomen teiden varsilla nököttää tällä hetkellä 900 kameratolppaa. Lisää ei kuitenkaan ole toistaiseksi tulossa, sillä poliisille ei ole myönnetty määrärahaa laitehankintoja varten ensi vuodeksi.

Pitäisikö liikenteen kameravalvonta siis ulkoistaa esimerkiksi kunnille? Idea ei ole uusi. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on ajanut kuntien oikeutta kameravalvontaan useamman vuoden ajan.

Oikeusministeriön työryhmä laati aiheesta mietinnön jo vuonna 2008. Sen ehdottama lakimuutos olisi antanut poliisille ja kunnille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä liikenteen kameravalvonnassa.

Ideana oli, että kunnat voisivat auttaa poliisia esimerkiksi kustantamalla tarvittavaa kameratekniikkaa ja saada hankinnoista sitten korvauksen valtiolta. Kunnan omat työntekijät olisivat myös voineet osallistua automaattisesta liikennevalvonnasta kertyneen materiaalin purkamiseen. Lisäksi mietinnössä ehdotettiin, että laki sallisi poliisin valtuuttaman kunnan virkamiehen antaa rikesakkomääräyksiä.

Lausuntokierroksella ollut mietintö kuitenkin tyssäsi valtiovarainministeriöön. Heikki Ihalaisen mukaan kuntien ja poliisin välinen yhteistyö olisi voinut toimia, mutta pitää kuitenkin poliisin nykyistä toimintatapaa kelvollisena.

”Poliisilla on hyvä järjestelmä, kunhan rahoitus vain on kunnossa. Valtion pitäisi alkaa jälleen panostaa liikenteenvalvontaan.”