”Liki miljoona suomalaista herkistyy, kun koivut harrastavat seksiä” – antihistamiinien käyttö on monikertaistunut

Lepän ja koivun kukinnat aiheuttavat oireita joka viidennelle suomalaiselle. Myös katupöly vaivaa, mutta siihen antihistamiini ei auta.
Kotimaa 15.4.2019 20:50

Koivun kukintaa. © ANTTI AIMO-KOIVISTO / Lehtikuva

”Kaikki kivat loiset ovat kadonneet lähipiiristämme, eikä immuniteettiamme koulita oikeille urille. Ja sillehän käy kuin joukolle 17-vuotiaita nuoria miehiä: jos ei ole järkevää tekemistä, se keksii järjetöntä tekemistä”, sanoo Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.

Elimistöjemme puolustusjärjestelmien toimettomuus voi Saarisen mukaan selittää sitä, että allergiaoireita ja nokkosihottumaa lievittävien antihistamiinien käyttö Suomessa on 2010-luvulla jatkanut reipasta kasvuaan. Kulutusmäärät ovat kymmenessä vuodessa puolitoistakertaistuneet, osoittavat lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastot.

Samalla tuotteiden hinta on laskenut, sillä tukkumyynnin arvo on kasvanut samassa ajassa vain viisi prosenttia.

 

Vielä 1990-luvun alussa tuhannesta suomalaisesta keskimäärin yhdeksän käytti antihistamiineja vuorokausiannoksen verran vuoden jokaisena päivänä. Luku perustuu oletukseen, että apteekkien tukusta ostamat antihistamiinit myös päätyvät käyttöön ja että käytössä kuluu koko paketti.

Vuoteen 2009 mennessä vuorokausiannoksia käytettiin tuhatta asukasta kohti 40, ja viime vuonna ennakkotietojen mukaan liki 60.Viime vuoden annoksista 21 eli runsas kolmasosa hankittiin ilman reseptiä.

Kela-korvauksia antihistamiineista sai viime vuonna yhteensä 426 000 suomalaista eli 7,7 prosenttia sairausvakuutetusta väestöstä. Sairaanhoitopiireistä suhteellisesti eniten reseptikäyttäjiä oli Pohjois-Savossa (9,0), vähiten taas Ahvenanmaalla (4,3 prosenttia).

 

Asiantuntijoiden mukaan myyntimäärien kasvua kiihdyttää helppo saatavuus.

Antihistamiineista käytetyin on setiritsiini, joka sai myyntiluvan reseptilääkkeenä vuonna 1990. Neljä vuotta myöhemmin sitä sisältäviä tabletteja saattoi ostaa viikon kuurin ilman reseptiä. Huhtikuussa 2008 suurimman itsehoitopakkauksen koko kasvoi 30 tablettiin, ja vuodesta 2017 lähtien käsikaupasta on voinut ostaa sadan vuorokausiannoksen rasian.

Myös antihistamiineja sisältävien nenäsumutteiden ja silmätippojen myynti on vapautunut.

 

Alati suurentuneet pakkauskoot heijastelevat sosiaali- ja terveysalan viranomaisten linjauksia. Kun vaivoihin saa apua helposti ilman reseptiä, terveydenhuollon henkilöstö voi keskittyä vakavien sairauksien hoitoon.

”Allergiaoireiden on katsottu olevan sellaisia vaivoja, jotka kansalaiset osaavat tunnistaa riittävän hyvin myös itsenäisesti ja apteekin farmaseuttisen henkilökunnan neuvonnan avustuksella”, sanoo Fimean ylilääkäri Vesa Mustalammi.

Hänen mukaansa lääkkeen vapauttaminen itsehoitoon lisää myyntiä yleensä aina jonkin verran. Erityisen suurta muutos on yleensä silloin, jos vaiva on aiemmin ollut alihoidettu – tai jos muut tekijät aiheuttavat samankaltaisia oireita.

 

Suosion kasvua voi selittää myös se, että allergioita esiintyy yhä suuremmalla osalla väestöstä. Näin arvioi Husin iho- ja allergiasairaalan osastonylilääkäri Paula Kauppi.

”Se tosin voi osittain selittyä aikaisempaa paremmalla diagnostiikalla.”

Keväällä suomalaisten silmiä ja nenää kirvelee useimmiten koivun siitepöly. Monelle oireita aiheuttaa myös sen sukulainen leppä. Näiden kahden puun kukinta aiheuttaa oireita noin viidesosalle Suomen väestöstä.

”Vuosittain liki miljoona suomalaista herkistyy, kun koivut harrastavat seksiä”, sanoo Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutista.

Saarisen mukaan on absurdia, että ihmisen terveydelle täysin harmiton luontotapahtuma tuottaa merkittäviä oireita näin laajalle joukolle suomalaisia.

”Se, miten tähän on tultu, onkin mielenkiintoinen tutkimuskenttä. Todennäköisesti kysymys on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että meidän huippuumme viritetyiltä immuunipuolustusjärjestelmiltämme puuttuvat ne haasteet, joihin ne alun perin on rakennettu ja fiksattu.”

 

SiitepölyOireilua voi lisätä myös ilmaston lämpeneminen. Mittauksissa on viitteitä siitä, että pölyn määrä on 1990-luvulta lähtien hivenen kasvanut. Myös hellekaudet ovat entistä yleisempiä, ja kukintahuiput entistä jyrkempiä.

Ahkerampi turvautuminen antihistamiineihin kertoo Saarisen mukaan myös laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta: henkisestä sietokyvyttömyydestä, jossa vähäisiinkin oireisiin haetaan lievitystä lääkkeistä yhä herkemmin. Suomessa siedätyshoitojen osuus on allergioiden hoidossa eurooppalaisittain marginaalinen.

Antihistamiinit auttavat oireisiin, eivät niiden syihin, Saarinen huomauttaa.

Toki antihistamiinien käyttömukavuuskin on takavuosiin nähden parantunut. Allergiset reaktiot lisäävät histamiinien vapautumista elimistössä, mutta hermoston välittäjäaineina histamiinit myös ylläpitävät vireystilaa aivoissa. Siksi ensimmäiset antihistamiinit tunnettiin väsyttävästä vaikutuksestaan. Toisen ja kolmannen polven lääkkeet on kuitenkin kehitetty siten, etteivät ne läpäise veri-aivoestettä ja vaikuta keskushermostoon yhtä paljon.

 

Antihistamiineja saatetaan käyttää jonkin verran myös turhaan, arvioi Husin osastonylilääkäri Paula Kauppi.

”Tähän aikaan vuodesta ilmassa on paljon katupölyä, jonka aiheuttamiin oireisiin antihistamiinit eivät tehoa. Pahin katupölyaikahan tulee hieman ennen pahinta siitepölykautta. Ihmisten voi olla jossain määrin vaikea erottaa, onko heidän vaivansa katupölyyn vai siitepölyyn liittyvää. Siinä mielessä mukana voi olla hieman turhaakin käyttöä.”

Hoitoannoksilla käytettyinä antihistamiineista on harvoin merkittävää haittaa, Kauppi sanoo. Ne ovat turvallisia, hyvin siedettyjä ja allergiaoireisiin kohtuullisen tehokkaita lääkkeitä.

 

Vuoden 2019 pahin allergiasesonki on vasta edessä, sillä koivu kukkii yleensä toukokuun alussa. Yliopiston apteekin myyntilukujen valossa siitepölykausi on alkanut tänä keväänä edellisvuotta aiemmin, ja antihistamiinien menekki jatkaa kasvu-uralla.

Lopulta sää ratkaisee, kuinka paljon koivujen lemmiskely ihmisolentoja tänä vuonna herkistää – ja kuinka paljon vuotavia silmiä ja neniä lääkitään.

Kimmo Saarinen toteaa, että norkkolaskentojen perusteella lähtökohdat ovat otolliset hyvään tai pahaan kevääseen – riippuen siitä, katsooko asiaa siitepölytutkijan vai allergikon näkökulmasta.

Vaikka kukintoja on tuloillaan runsaasti, pitkä sadejakso voisi huuhtoa pölyt ilmasta.