Liikenneministeri Anu Vehviläinen: Valtio ei voi antaa suoraa rahallista tukea lentoyhtiöille

Kotimaa 7.8.2010 09:00
Anu Vehviläinen Ensin tutkitaan, löytyykö lakkautetuille lentoreiteille operaattoria ilman valtion tukea, korostaa liikenneministeri Anu Vehviläinen. Kuva Hannu Lindroos.

Finncomm ilmoitti lopettavansa elokuussa lentoliikenteen Seinäjoelle, Poriin sekä Jyväskylään. Päätös käynnisti keskustelun kotimaan lentoliikenteen tulevaisuudesta. Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk), miksi Finncomm ei enää aio lentää esimerkiksi Poriin?

”Yhtiön mukaan reitti on ollut jo jonkin aikaa kannattamaton.”

Jos näin on, miksi reittiä pitäisi tukea veronmaksajien rahoilla?

”Perussyy on, että esimerkiksi Satakunnassa on vientiteollisuutta. Elinkeinoelämä tarvitsee toimivat yhteydet Helsinki-Vantaalle.”

”Mutta ensisijaista ei ole verovaroilla tukeminen. Parasta olisi, että nämä maakuntien yhteydet toteutettaisiin kaupallisin perustein.”

Onko se mahdollista, jos kevyellä kulurakenteella toimiva Finncomm ei saa reittejä kannattamaan?

”Tuo on Finncommin oma arvio. Muista yhtiöistä esimerkiksi Blue1 aikoo tutkia tätä.”

Muistutitte talvella Suomen Kuvalehdessä (SK 5/2010), että hallituksen linjaus on, ettei lentoliikennettä tueta, jos junamatka Helsinkiin kestää alle kolme tuntia. Kuinka kauan junamatka Seinäjoelta kestää?

”Nopein juna taitaa olla kaksi ja puoli tuntia.”

Eikö asia sitten ole selvä, jos junamatka kestää alle kolme tuntia, lentoliikennettä ei tueta?

”Jos sen lukee ihan suoraan, noin voisi sanoa. Mutta pitää korostaa tätä jatkoyhteyttä Helsinki-Vantaalle, se ei mene millään alle kolmen tunnin.”

Siis linjaus onkin, että lentokentälle pitää päästä alle kolmessa tunnissa?

”Niin minä sen ajattelen.”

Mitä valtio tekee seuraavaksi?

”Korostan, että ensisijaista olisi löytää uusi operaattori kaupalliselta pohjalta. Sitten jos liikennettä ryhdytään tukemaan, ei valtio voi antaa suoraa rahallista tukea jollekin yhtiölle. Tukemisen täytyy tapahtua ostoliikenteen kautta.”

”Tilanne ei tullut aivan yllätyksenä. Olen ollut tilanteesta tietoinen ja mehän alensimme lentokenttämaksuja kotimaan lennoille jo vuosi sitten. Mutta se ei ilmeisesti riittänyt.”

Onko Suomessa muita paikkakuntia, joille lentoyhteydet ovat uhattuina?

”Savonlinna ja Varkaus. Sinne ei ole kaupallisesti lennetty vuosiin. Mutta on ollut valtion tukemaa ostoliikennettä, josta parhaillaan on uusi kilpailutus käynnissä. Matkustajavirrat ovat olleet aika pienet.”

Finncomm on lentänyt myös näitä reittejä, löytyykö niille uudessa tilanteessa jatkajaa?

”Katsotaan nyt. Vaikea ennustaa, lentoliikenne tuntuu olevan aikamoisessa murroksessa.”

Ahvenanmaalla paikalliset yritykset ovat perustaneet yhtiön, joka ostaa lentoliikennettä Maarianhaminaan. Eikö tämä malli toimisi muuallakin?

”Ei se mahdotonta ole.”

Maalaisjärjellä ajateltuna: jos elinkeinoelämä pitää lentoja olennaisina, eikö sen pitäisi myös maksaa ne?

”Asiaa on selvitettävä. Usein näissä pitää vähän kaikkien olla mukana, esimerkiksi Savonlinnassa ja Varkaudessa kaupungit maksavat osansa. Ei se meidänkään intressi ole, että ministeriö ilmoittaa, että nyt heti täältä tullaan tukemaan.”

Budjettia valmistellessa puhuttiin taas painavasti säästöistä. Eivätkö ne puheet sovi huonosti yhteen verovaroin tuetun lentoliikenteen kanssa?

”Niin. Mutta kyllä liikennejärjestelmän toimivuus on erittäin tärkeää sekä hallitukselle että eduskunnalle. Se on perusasia.”