Lex Nokia: SK löysi todisteet painostuksesta

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
sähköposti

Suomen Kuvalehden haltuunsa saama sähköposti osoittaa, että Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen piiskasi kiukkuisesti tukea Lex Nokialle.

Jyrähdys Etelärannasta. EK:n johtaja Lasse Laatunen piiskasi akavalaisia Lex Nokian taakse rajulla sähköpostilla huhtikuussa 2007. (Klikkaa kuva suuremmaksi).

Huhtikuun 28. päivän viimeiset minuutit vuonna 2007. Keväinen lauantaiyö on taittumassa sunnuntaiaamuksi.

Kello 23.49 lähtee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtajan Lasse Laatusen tietokoneelta aggressiivisen närkästynyt sähköpostiviesti.

lasse laatunen

Laatunen viestittää vastaanottajille: ”Minun kärsivällisyyteni tämän asian suhteen on loppu. Olisi pitänyt olla jo kauan sitten. Olen ollut turhan pitkämielinen. Ei olisi pitänyt. Tulen haastamaan rikollisten suosijat ja viranomaisvallan väärinkäyttäjät tässä prosessissa. En lepää, ennen kuin he joutuvat vastuuseen ja häpeään. Tiedän heidät.”

Uhkailevan viestin allekirjoituksena on yksi kirjain: L.

Meilin vastaanottajiksi on merkitty akavalainen vaikuttaja ja EK:n johtaja. Kopio meilistä on suunnattu akavalaiselle johtajalle.

Kyse on Lex Nokiasta.

EK:n johtaja Lasse Laatunen tekee tiettäväksi, ettei hän sulata korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan vastahankaa tietosuojalain valmistelussa.

Perustuslain
vastainen?

Tietosuojalaki. Urkintalaki. Lex Nokia.

Politiikan tämän hetken kuumimmalla kiistakysymyksellä on monta nimeä. Eduskunta käsittelee sähköisen viestinnän tietosuojalakia tiistaina 24. helmikuuta.

Hallituksen esitys uudeksi tietosuojalaiksi antaisi työnantajille oikeuden valvoa yhteisen verkon käyttäjien sähköpostiliikennettä. Valvonta edellyttäisi epäilyä yrityssalaisuuksien vuotamisesta tai muusta vahingollisesta toiminnasta.

Esitys sallisi viestien lähettäjä- ja vastaanottajatietojen sekä viestinnän ajankohdan selvittämisen. Itse viestien sisältöä ei saisi avata.

Lakiuudistus on nostattanut suuria intohimoja. Monet oikeusoppineet ovat pitäneet sitä perustuslain vastaisena.

Esimerkiksi keskusrikospoliisi on paheksunut uudistusta. Sen mukaan uusi laki sallisi yksityisille suuremmat valtuudet kuin poliisille.

Lain puolustajat ovat korostaneet, ettei työnantajan laitteilla työpaikalla toimivalla henkilöllä ole oikeutta täysin luottamukselliseen viestintään.

Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan mukaan lain tarkoituksena on turvata, ettei ”suomalaisen duunarin, suomalaisen insinöörin työtä varasteta ”(Yle / Arto Nyberg, 15.2.2009).

Nokian
juoksupoika?

Lex Nokia -hanke sai alkunsa keväällä 2005, kun matkapuhelinjätti epäili, että Nokiasta olisi vuodettu yrityssalaisuuksia kiinalaiselle Huawei-yhtiölle.

Helsingin Sanomat väitti 1.2.2009 Nokian pitäneen lain säätämistä niin tärkeänä, että se on jopa painostanut lain valmistelun osanottajia. Lehti esitti virkamieslähteisiinsä vedoten, että ”EK oli alusta saakka Nokian juoksupoikana”.

Elinkeinoelämän keskusliitto on kiistänyt painostaneensa lain valmistelijoita tai muita lainsäädäntötyössä olleita.

Talouselämä-lehden tekemät selvitykset eivät antaneet tukea painostuspuheille. EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs kiirehti kiittämään lehteä heti sen julkaistua juttunsa.

”On hyvä, että Talouselämä-lehti on pyrkinyt selvittämään lakiesityksen ympärillä pyörineitä väitteitä. Lehti on tavoittanut valtaosan lain valmisteluun osallistuneista henkilöistä. Tehty selvitys vahvistaa sen, mikä oli jo ennalta tiedossa: väitteet ovat tuulesta temmattuja”, Fagernäs painotti EK:n julkaisemassa tiedotteessa.

Akava
vastahangassa

Suomen Kuvalehden haltuunsa saama, Lasse Laatusen lähettämä sähköpostiviesti todistaa päinvastaista, mitä Fagernäs tiedotteessaan vakuutti.

EK on uhkaillut kovin sanoin ainakin Akavan johtajia. Elinkeinoelämän etujärjestö on siis ollut todistetusti liikkeellä Nokian puolesta, joko oma-aloitteisesti tai matkapuhelinjätin ohjeistamana.

Akava on kuulunut muiden työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa seurantaryhmään, joka on tarkkaillut nykyisen, vuonna 2004 voimaan tulleen tietosuojalain toteutumista.

Laatunen suuntasi meilinsä Akavan johtajille, koska korkeasti koulutettujen etujärjestö vastusti pitkään tietosuojalain uudistamista. Järjestö koki, että tiukentuva valvonta kohdistuisi ensisijaisesti akavalaisiin ylempiin toimihenkilöihin – muun muassa insinööreihin, diplomi-insinööreihin ja ekonomeihin.

SK:n saamien tietojen mukaan työnantajat painostivat Akavaa koko prosessin ajan. Akava hyväksyikin liikenne- ja viestintäministeriön valmistelutyöryhmässä kesällä 2007 aikaansaadun, parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevan lakiesityksen.

Ollila kaipaa
todisteita

Helsingin Sanomien mukaan päättäjien, virkamiesten ja etujärjestöjen myötämielisyyttä olisi lisännyt Nokian uhkaus poistua maasta, ellei eduskunta säädä uutta tietosuojalakia.

”Elinkeinoelämän keskusliiton kautta tullut viesti oli niin selvä: jos lakia ei hyväksytä, Nokia lähtee Suomesta”, sanoi anonyymi virkamies Helsingin Sanomissa.

Kännykkäfirman lähdöllä olisi suunnattomat seuraukset. Suomesta poistuisi yhtiön mukana 16 000 työpaikkaa. Verotulojen menetykset nousisivat 1,3 miljardiin euroon.

Jorma Ollila kielsi Nokian uhanneen lähtevän Suomesta, mikäli Lex Nokia ei tulisi hyväksytyksi. Arto Nybergin haastattelema Ollila luonnehti väitettä ”järkyttäväksi”.

Hän kaipasikin Helsingin Sanomien esittämien väitteiden selvittämistä.

”On erikoista, että ei ole kukaan tarttunut siihen, että asia pitäisi selvittää.”

”Nokia on sanonut selkeästi oman roolinsa. Se on näiden tehtävä, jotka ovat väitteitä esittäneet tuoda pöytään, mitä on tehty ja valitettavasti näin ei (ole tapahtunut). Siitä voidaan tehdä omat johtopäätökset”, Ollila jatkoi.

Hän kummasteli, että laki ylipäätään on epävirallisesti nimetty Nokian mukaan: ”Se on aika ihmeteltävää, koska tämä asia koskettaa 60–100 yritystä”, Ollila painotti.

Nokian pitkäaikainen pääjohtaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja jopa vähätteli koko lain merkitystä.

”Ei se ole huippumerkittävä, eikä suuren intohimon asia, mutta meidän tulee tietää, mitkä ovat pelisäännöt.”

Sihteeri
Nokiasta

Ollilan puheet Nokian intohimottomasta suhtautumisesta lakiuudistukseen eivät vaikuta uskottavilta. Matkapuhelinyhtiön edustajat ovat nimittäin osallistuneet aktiivisesti työmarkkinajärjestöjen Lex Nokiaa käsitelleisiin neuvonpitoihin.

Yhtiön silloinen yhteiskuntasuhteiden johtaja Veli Sundbäck osallistui esimerkiksi EK:ssa 22. toukokuuta 2006 järjestettyyn järjestöjohtajien tapaamiseen. Sundbäckin lisäksi sähköisen viestinnän tietosuojalain uudistamisesta neuvottelivat edunvalvontajohtaja Lauri Lyly ja päälakimies Timo Koskinen SAK:sta, johtaja Markku Salomaa STTK:sta sekä Lasse Laatunen ja Mikko Nyyssölä EK:sta.

SK:n tietojen mukaan tapaamisessa ei ollut Sundbäckin lisäksi muita yritysjohtajia, vaikka Ollila on korostanut tietosuojalain koskettavan 60–100 yritystä.

Kaksi päivää myöhemmin järjestettyyn neuvonpitoon taas osallistuivat SAK:n Timo Koskisen ja EK:n Mikko Nyyssölän lisäksi lakimiehet Pauliina Juntunen STTK:sta ja Paula Ilveskivi Akavasta. Ainoana yritysten edustajana paikalla oli lakimies Pia Vapaavuori Nokiasta. Vapaavuori toimi tuolloin jopa kokouksen sihteerinä.

Eduskunta hyväksynee pitkään valmistellun ja useissa työryhmissä muotoillun sähköisen viestinnän tietosuojalain 3. maaliskuuta.

Teksti
Matti Simula
Kuva
Nina Dodd / Lehtikuva

Keskustelu
Hyväksytkö Lex Nokian?

Lisää aiheesta
Lex Nokia: EK:n Laatunen torjui epäilyt painostuksesta (SK netti 23.2.2009)
SK paljastaa: Näin EK painosti Lex Nokian vastustajia (SK netti 23.2.2009)

Eduskunta
Wikipedia