Lex Kittilä -selvitysryhmä: Syytteessä olevat 20 luottamushenkilöä pidätettävä päätöksenteosta

Luottamustoimista pidättäminen koskee niin isoa osaa kunnanhallituksesta, että se tulee toimintakyvyttömäksi.

Kittilä
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Valtiovarainministeriön asettama riippumaton selvitysryhmä luovutti tiistaina 27. helmikuuta ehdotuksensa Kittilän kunnan hallinnon ja päätöksenteon korjaamiseksi.

Selvitysryhmän puheenjohtaja kaupunkineuvos Antti Rantakokko sekä jäsenet varatuomari Liisa Talvitie ja varatuomari Irma Nieminen urakoivat tapaus Kittilän parissa kahden kuukauden ajan. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) asetti selvitysryhmän 20. joulukuuta 2017 kunnan kuulemisen jälkeen.

Selvitysraportti Kittilän tilanteesta ei jätä arvailemisen varaa siitä, onko kunta kriisissä. Selvitysryhmä esittää, että kunnanvaltuuston ”tulee kuntalain 85 §:n 4 momentin nojalla pidättää syytteessä olevat luottamushenkilöt” luottamustoimistaan.

Pidättäminen luottamustoimista on voimassa oikeuskäsittelyn ajan ja koskee niitä nykyisiä valtuutettuja, varavaltuutettuja ja lautakuntien sekä kunnan muiden toimielinten jäseniä, jotka asetettiin lokakuussa 2017 syytteisiin muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

 

Pidättämispäätöksen tulee selvitysryhmän mukaan koskea näitä päättäjiä:

Akseli Erkkilä (kuntalaislista), Raili Fagerholm (vas), Veli-Matti Junnola (kesk), Susanna Kantola (kesk), Leena Kinnunen (vas), Merja Korva (kesk), Mika Kuusela (kesk), Reijo Kyrö (kesk), Viljo Molkoselkä (vas), Markku Mäkitalo (kesk), Vuokko Mäntymaa (kesk), Paula Nevalainen (vas), Milja Nikka (ps), Jukka Niva (kuntalaislista), Tapani Rantajääskö (kesk), Mikko Saarela (kesk), Jukka Salmi (kesk), Tarmo Salonen (sit/ps), Veikko Siitonen (ps) ja Mauri Taskila (vas).

Selvitysryhmä toteaa, että kyseiset luottamushenkilöt ”tulee pidättää kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes kyseisiä luottamushenkilöitä vastaan nostetut syytteet on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa”.

Pidättämispäätös on pantava täytäntöön heti.

 

Selvitysryhmän mielestä pidättäminen on välttämätöntä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi.

Edelleen selvitysryhmän mukaan kunnanvaltuuston puheenjohtajan tulee kutsua luottamustoimista pidätettyjen valtuutettujen tilalle varavaltuutetut – ja lisäksi puheenjohtajan tulee pyytää kunnan keskusvaalilautakuntaa määräämään uusia varavaltuutettuja.

Jos asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan varavaltuutetut loppuvat eikä kaikkia varavaltuutetun toimia saada täytetyksi, määrä jää vajaaksi.

Selvitysryhmän mukaan luottamustoimista pidättäminen koskee yli puolta kunnanhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä.

”Tämän johdosta kunnanhallituksen voidaan katsoa tulevan toimintakyvyttömäksi. Valtuuston tulee asettaa tilapäinen valiokunta hoitamaan kunnanhallituksen tehtäviä pidättämisen ajaksi. Valtuusto voi ryhtyä myös kunnanhallituksen erottamista koskeviin toimenpiteisiin”, selvitysryhmä painottaa.

Kuluvan valtuustokauden aikana keskusrikospoliisi on käynnistänyt uusia tutkintakokonaisuuksia, jotka koskevat kunnan päätöksentekoa. Epäiltyinä on uusiakin kuntapäättäjiä. Selvitysryhmän mukaan keskeneräisiin tutkintatapauksiin on vielä mahdotonta esittää minkäänlaisia toimenpide-ehdotuksia.

Kunnan henkilöstön sairastavuus on korkeaa – ja paljon sairastetaan mielenterveyssyistä.

Selvitysryhmän raportti on karu kuvaus julkisen viranomaisen hallinnosta: kunnan todetaan ajautuneen tilanteeseen, jossa kunnanhallitus ei ole noudattanut edes sille kuuluvaa velvoitetta laillisuusvalvonnasta.

Raportissa kerrotaan, että kunnan luottamushenkilöt puuttuvat operatiiviseen johtamiseen ja esitysten valmisteluun, joka kuuluu viranhaltijoille. Kunnan ylimmän johdon toimesta virkamiesvalmistelua on tuntuvasti ulkoistettu asianajotoimistoille. Asiakirjahallinto on sekaisin, koska kaikkia asiakirjoja ei toimiteta enää kunnan kirjaamoon.

Kunnan henkilöstön sairastavuus on korkeaa – ja poikkeuksellisen paljon sairastetaan mielenterveyssyistä. Päätöksenteon sisällä rintamalinjat ovat jyrkät: vähemmistöön jäävistä puhutaan ”oppositiona”. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välinen epäluottamus on tuntuvaa.

 

Mitä kunnan sitten tulisi tehdä, jotta tilanne korjautuisi?

Toimenpidesuosituksiakin selvitysryhmän raportissa riittää:

Kunnan tulisi ”käynnistää projekti luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden yhteistyön kehittämiseksi ulkopuolisen kunnallishallintoon perehtyneen asiantuntijan tuella kuitenkin niin, että keskeinen rooli kehittämisessä on kunnan edustajilla itsellään”.

Selvitysryhmä korostaa, että ”tavoitteena tulee olla luottamushenkilöiden keskinäisen keskusteluyhteyden sekä johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyön parantaminen”.

Selvitysryhmä ottaa kantaa myös kunnan nykyiseen johtamiseen.

”Kunta on hallinnollisessa kriisissä ja tilanne tulee ottaa vakavasti. Tämä edellyttää jatkossa kokenutta, vahvaa, riittävän itsenäistä ja riippumatonta johtajuutta. Päättäjien tulee antaa tilaa operatiiviselle johtamiselle ja itse keskittyä strategisiin kysymyksiin”, selvitysryhmä linjaa.

Kuntaa johtaa nyt vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa.

Kunnanhallituksen ja viranhaltijajohdon tulisi selvitysryhmän mielestä kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin.

”Kunta on käynnistämässä työhyvinvointihanketta. Kunnan tulee huolehtia siitä, että hankkeella on riittävä resursointi ja että tulokset otetaan huomioon hallinnon kehittämisessä”, selvitysryhmä lausuu.

 

Selvitysryhmä näkee haasteita myös kuntakonsernin johtamisessa ja ohjaamisessa.

Kunnan konserniohjeita ei ole vahvistettu, vaikka kuntalaki sitä edellyttää. Konserniohjeissa tulisi määrittää, mitä eri konserniyksiköiltä edellytetään ja minkälaista vuorovaikutusta kunnan ja konserniyhteisön ja kunnan konsernijohdon välillä pitäisi saada aikaiseksi.

Kuntakonserniin kuuluu muun muassa Levin hissiyhtiö, jonka hissikilpailutuksesta kunnan päätöksenteon kriisi käynnistyi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vaati selvitysryhmän raportin julkistamisen jälkeen tiistaina 27. helmikuuta Kittilän päättäjiä ottamaan vakavasti selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset.

Entä mitä selvitysryhmän esityksistä sanoo mies, joka sinnikkäästi puhui Lex Kittilän voimaan?

”Selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset ovat erinomaisia eivätkä missään nimessä yllättäviä”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen.

”Surullista on, että syytteeseen asetetut henkilöt, jotka selvitysryhmä on esittänyt pidätettäviksi kaikista luottamustoimistaan, eivät ole ymmärtäneet oma-aloitteisesti jättäytyä sivuun. Kaikki kunnia sille yhdelle, joka viime syksynä luopui luottamustehtävistään”, professori jatkaa.

 

Kuntalain mukaan valtuuston on – sen jälkeen, kun se on saanut selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset – käsiteltävä ne ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava päätöksensä valtiovarainministeriön tietoon.

”Niillä luottamushenkilöillä, jotka selvitysryhmä on esittänyt pidätettäviksi toimistaan, on nyt viimeinen tilaisuus toimia kunniallisesti eli ilmoittaa vetäytyvänsä luottamustoimista oikeudenkäynnin ajaksi”, Viljanen tähdentää.

Hän muistuttaa, että se ei tarkoita syyllisyyden tunnustamista.

”Vetäytyminen tarkoittaisi ainoastaan sen tosiasian tunnustamista, että ulkopuolisen, puolueettoman selvitysryhmän arvion mukaan kunnan päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus on horjunut syytteeseen asetettujen mukanaolon vuoksi.”

Virkarikosprofessori on seurannut Kittilän päätöksentekoa niin kauan, ettei usko syytteeseen asetettujen päättäjien omiin toimiin ole luja.

Hänen mukaansa Kittilän tilanne on Suomen kunnallishistoriassa täysin ennennäkemätön.

”Onhan tämä ollut melkoista valtion ja kunnan resurssien tuhlausta, kun rikostutkinnassa olevat tai syytteeseen asetetutkaan eivät ole ymmärtäneet siirtyä sivuun. Ei todella olisi voinut kuvitella tuollaisia jääräpäitä olevan olemassakaan.”

 

Virkarikosprofessori nostaa keskusteluun vielä yhden selvitysryhmän esittämän huolenaiheen. Selvitysryhmä ei katsonut voivansa ryhtyä toimenpiteisiin niiden luottamushenkilöiden suhteen, jotka ovat rikostutkinnassa, mutta eivät vielä syytteessä.

”Ryhmä esitti kuitenkin tilapäisen valiokunnan asettamista hoitamaan kunnanhallituksen tehtäviä. Toivottavasti valtuusto ymmärtää valiokunnan jäseniä valitessaan jättää rikostutkinnassa olevat luottamushenkilöt sivuun”, Pekka Viljanen toteaa.

STT uutisoi selvitysryhmän esitysten tultua julki, että kunnanvaltuuston puheenjohtajan Aki Nevalaisen (vas) mukaan valtuusto aikoo käsitellä ”selvitysryhmän esityksiä ainakin alustavasti seuraavassa kokouksessaan”. Seuraava kokous on 26. maaliskuuta.

Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

 

Katso aikajana Kittilän tapahtumista syksystä 2013 alkaen täältä.